Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Leppäsen perheen lapset muistavat tänään palmusunnuntaina isovanhempia virpomispuheluilla – "Oliver mietti, miten kaverin voisi saada etänä yökylään"

Palmusunnuntai: Ihmiset ovat kekseliäästi ideoineet tapoja olla yhdessä etänä. Asiantuntijan mukaan yhteyden pitäminen läheisiin on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa.

Oliver Leppänen täyttää huhtikuussa kahdeksan vuotta. Jos koronavirustilanne jatkuu, ei kavereita voi silloin kutsua kylään juhlimaan. Alustavasti perhe on ajatellut, että juhlat voisi järjestää etänä vaikkapa videopuhelun välityksellä.

– Ainakin perinteisen kakunleikkauksen aikaan pitää soittaa videopuheluita lähisukulaisille ja muutamille kavereille. Samoin täytyy selvittää, miten pleikkarilla voisi pelata yhdessä etänä, äiti Jonna Leppänen, 30, pohtii.

Leppänen viettää itsekin syntymäpäiviään huhtikuussa, mutta omat juhlat hän on ajatellut jättää tänä vuonna väliin.

– Pärjään ehkä ilmankin. Tai mistä sitä tietää! Ehkä kilistämme etäyhteydellä lasit skumppaa ystävien kanssa, hän sanoo.

Oliver ja hänen siskonsa Luna, 6, ovat tottuneita tekniikan käyttäjiä ja nopeita oppimaan uutta. Äidin mukaan lapset ovat aktiivisesti ideoineet, miten kavereihin saisi pidettyä yhteyttä poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

– Oliver mietti, miten kaverin voisi saada etänä yökylään. Että pitäisikö ottaa puhelimet sänkyyn viereen ja soittaa toiselle ennen nukkumaanmenoa, äiti kertoo.

Suomalaisissa kodeissa otetaan tällä hetkellä isoja digiloikkia. Lapset saavat ja palauttavat koulutehtäviä älylaitteilla. Aikuiset harjoittelevat käyttämään etäyhteyksiä ja järjestämään videopalavereja. Osa ikääntyneistäkin opettelee, ja osa on käyttänyt tekniikkaa sujuvasti jo pitkään.

Ja sitten on se ryhmä, joka ei käytä tietotekniikkaa lainkaan. Heitä on kaikissa ikäryhmissä; pelkästään yli 65-vuotiaissa puoli miljoonaa.

– Ja jokaisen luvun takana on ihminen, muistuttaa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf -toiminnan asiantuntija Teija Saarinen.

Saarinen arvelee, että ihmiset, jotka ovat jo aiemmin tutustuneet tietotekniikkaan, opettelevat nyt aktiivisemmin käyttämään sitä. Poikkeustila luo motivaatiota ja tarvetta.

– Vaikka aiemmin olisi ollut sitä mieltä, että minä en uusi reseptejä sähköisesti, nyt mahdollisuus voi alkaakin kiinnostaa. Myös verkko-ostamista saattaa tehdä mieli kokeilla, kun kaupoissa käymistä täytyy välttää, Saarinen pohtii.

Hän muistuttaa, että harva meistä mielellään poistuu mukavuusalueeltaan ja alkaa opetella jotain itselle täysin vierasta. Siksi hänestä on ymmärrettävää, että osa ihmisistä harjoittelee digitaitoja vasta pakon edessä.

Jonna ja Ville Leppäsen, 31, perhe asuu noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Äidin mukaan lapset ovat jo välimatkankin vuoksi tottuneet siihen, ettei kavereita nähdä tavallisessakaan arjessa joka ilta. Silti vanhemmat ovat yrittäneet pitää huolta, ettei poikkeustila aiheuttaisi liian suuria muutoksia lasten sosiaalisiin suhteisiin.

Koska läheisiä asuu ympäri Suomen, onnittelujen ja tervehdysten lähettäminen ääni- ja videoviesteillä on lapsille tuttu juttu.

– Juuri löysin puhelimestani laulutervehdyksen, jonka Luna lähetti Helsingissä asuvalle kummitädilleen tämän syntymäpäivänä, Jonna Leppänen sanoo.

Oliver ja Luna käyvät koulua tällä hetkellä kotoa. Esikoulua käyvällä Lunalla ei vielä ole kovin paljon tehtävää, mutta ekaluokkalaisella Oliverilla koulutöitä on enemmän.

Jonna Leppänen on iloinen siitä, että opettajat ovat hyödyntäneet etäopetuksessa teknologiaa, ja tehtävänantoja on tullut myös ääniviesteinä ja videoina.

– Kiva, ettei ole pelkkiä monisteita monisteiden perään.

Vaikka fyysistä läheisyyttä tulee nyt välttää, sosiaalinen saa ja pitää edelleen olla, muistuttaa viestinnän professoriAnu Sivunen Jyväskylän yliopistosta. Sivunen tutkii teknologiavälitteistä vuorovaikutusta sekä viestintää uudenlaisissa työmuodoissa kuten etätyössä.

– Nyt on tosi tärkeää pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin, vaikka heitä ei pystyisikään tapaamaan.

Sivunen toivoo, että teknologiaa hyödynnettäisiin esimerkiksi perheen yhteisten juhlien järjestämisessä. Hän arvelee, että erityisesti videoyhteydet ovat nyt todella kovassa käytössä. Videon on jo aiemmin todettu helpottavan esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten välistä viestintää, jossa kasvokkain kohtaaminen on tärkeää.

– Toisaalta tekstipohjaisissa ryhmissä ja yhteisöissä, kuten Whatsapp-ryhmissä, voi pitää yhteyttä silloin kun se itselle sopii.

Jonna Leppäsen mukaan koronaeristyksessä isoimman loven perheen arkeen tekee se, ettei isomummua ja isopappaa eli Leppäsen omia isovanhempia ole voinut nähdä yli kuukauteen. Yli 70-vuotiaina he kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään.

– Tavallisesti näemme heitä viikoittain ja he hoitavat lapsia paljon. Nyt teimme kuitenkin pesäeron heti kun tauti rupesi etenemään.

Yhteyttä on pidetty muun muassa säännöllisillä Whatsapp-videopuheluilla. Onneksi isomummu on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, ja osaa itsekin soittaa videopuhelun.

– Heillä kummallakin on naama kiinni ruudussa, jotta he näkisivät mahdollisimman hyvin, mitä meillä tapahtuu.

Lasten molemmat papat ovat käyneet katsomassa lapsenlapsia ikkunan takaa, ja kuulumiset on vaihdettu lasin läpi.

Tänään palmusunnuntaina Oliver, Luna ja pikkusisko Fiinu, 1, virpovat ainakin mummoja ja pappoja videopuhelun välityksellä. Jonna Leppänen kertoo harkinneensa myös sitä, että lapset virpoisivat pihalla riittävän välimatkan päässä isovanhemmista. Hän kuitenkin torppasi idean varmuuden vuoksi.

– Lapset eivät meinaa muistaa, mistä tilanteessa on kyse ja menevät helposti halaamaan. Eivät mummot ja papat pysty siinä tilanteessa kieltäytymään halauksesta, tai ainakin heille jäisi siitä paha mieli, hän toteaa.

Osassa kodeista virpominen on korvattu kotipihassa tapahtuvalla suklaamunajahdilla tai aarteenetsinnällä. Etävirpomisaiheisissa Facebook-ryhmissä ehdotettiin vitsojen sijaan pääsiäiskorttien askartelua ja lähettämistä tutuille niin, että lapsi saisi vanhemmaltaan palkan jokaisesta kortista.

Eräässä perheessä lapset suunnittelivat tekevänsä kerrostalon rappukäytävän sisälle kotiin: ”postiluukut” teipataan kiinni makuuhuoneiden oviin ja muihin välioviin, ja lapset kiertävät ovelta ovelle vuorotellen virpojina ja virvottavina.

Poikkeuksellinen aika on saanut ihmiset keksimään neuvokkaasti uusia yhteydenpidon tapoja, professori Anu Sivunen toteaa. Hänenkin lähipiirissään on vietetty syntymäpäiviä ja kahvitaukoja videoyhteyden välityksellä.

– Somessa näin, että lapset leipoivat yhdessä etänä. Heillä oli videopuhelu päällä, ja molemmat tekivät samaa reseptiä.

Etänä pidetään nyt myös jumppia, lukupiirejä ja illanistujaisia. Musiikkiesityksiä, museokierroksia ja erilaisia työpajoja on järjestetty livelähetyksinä sosiaalisessa mediassa. Some pursuaa erilaisia kuva- ja kyselyhaasteita, joilla halutaan levittää hyvää mieltä. Yle uutisoi viime viikolla, että virtuaaliyhteisö Habbo Hotelin kävijämäärät pomppasivat poikkeustilan alettua merkittävästi.

Eräs Viena-vauva sai jopa nimen tilaisuudessa, johon sukulaiset ja ystävät osallistuivat videopuhelun avulla eri puolilta Suomea.

– Juhlavieraat kuvailivat tilaisuutta liikuttavaksi ja tunnelmallisiksi, vaikka kaikki osallistuivat siihen kodeistaan, kertoo SeniorSurf -toiminnan asiantuntija Teija Saarinen.