Hallituksen sote-esitys eteni aikataulussa eduskuntaan ja sen käsittely alkaa ensi maanantaina – Lait tulisivat voimaan porrastetusti kolmen seuraavan vuoden aikana

Hallitus esittää, että Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Myös suuret ja pienet yksityiset yrittäjät olisivat edelleen mukana palveluiden tuottamisessa.

Hallitus on saanut valmiiksi yhden suurista tavoitteistaan ja lähettänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevan lakipaketin eduskunnan käsittelyyn tiistaina.

– On ilo todeta, että tämä iso kokonaisuus siirtyy nyt eduskunnan viisaille hartioille. Kansanvallan tehtävänä on tämän kokonaisuuden perusteella tehdä lopulta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus myös maaliin, muotoili perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Lait voimaan porrastetusti

Massiivista sote-esitystä on valmistelun varrella tarkennettu lausuntokierroksen palautteen ja viimeksi lainsäädännön arviointineuvoston antaman evästyksen pohjalta. Se voi muuttua myös vielä eduskunnan käsittelyssä.

Lakipaketin on määrä olla eduskunnassa lähetekeskustelussa ensi viikon maanantaina 14. joulukuuta.

Kiuru painotti hallituksen pysyneen tarkalleen siinä aikataulussa, jonka se itselleen on asettanut.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.

Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa heinäkuun alussa 2021 ja viimeiset tammikuun alussa 2023, jolloin uudet alueet aloittaisivat ja ottaisivat vastuun kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Aluevaalit on tarkoitus pitää alkuvuodesta 2022.

Kustannukset nousevat aluksi

Hallitus esittää, että Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.

Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi lisäksi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi Hus-yhtymä.

Uudistuksiin sisältyy kustannuksia

Sairaanhoitopiirien toiminta siirtyisi hyvinvointialueille ja myös muun muassa opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyisivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitä julkisen talouden kustannusten kasvua.

– Isoihin uudistuksiin sisältyy kuitenkin aina myös merkittäviä muutoskustannuksia. Kun kaikki muutoskustannukset huomioidaan, heikentää uudistus julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla, jonka jälkeen kustannukset kääntyvät laskuun, tiedotteessa todetaan.

Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueiden toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.

Yritykset edelleen mukana palveluiden tuottamisessa

Kiuru painotti jälleen, että hallitus ei ole tehnyt muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon perusteisiin ja niin suuret kuin pienetkin yksityiset yrittäjät ovat edelleen mukana palveluiden tuottamisessa.

– Eli palveluseteliä voi edelleen käyttää ja ostopalveluita voidaan edelleen hankkia. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että näin ei olisi, hän sanoi.

– Hyvinvointialueen palveluksessa voidaan myöskin käyttää yksityiseltä palvelutuottajalta hankittua työvoimaa ja vuokratyövoimaa.

Yksityisiltä palveluntuottajilta voitaisiin hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty. Kiellettyjä ovat muun muassa järjestämisvastuuseen tai julkisen hallintotehtävän hoitoon liittyvät tehtävät, sosiaalityö, sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys.

Kiuru totesi, että edelleen osa laajoista ulkoistamissopimuksista tai niiden osista voidaan mitätöidä tai ne joutuvat irtisanomisuhan alle, koska ne eivät toimi tulevassa mallissa.

Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että hyvinvointialueella on oltava oma riittävä palvelutuotanto kaikissa tilanteissa. Joissakin sopimuksissa on ostopalveluiden sisään otettu tehtäviä, joiden pitäisi olla ulkopuolella.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka