Kirjoitus on Kymen Sanomien lukijan mielipide.
Haminan valtuuston iltakoulussa kyseenalaistettiin maanantaina riippumaton vaikutusarviointini palveluverkkomallista C. Hyvä niin: asiantuntijatyön kuuluu kestää tarkastelu. Sama mittapuu kuuluu kuitenkin myös suunnitelmalle, joka muuttaa neljän koulun ja noin 480 lapsen arjen.
Lapsen etu ja kunnan kestävä taloudenhoito eivät ole vastakohtia. Viisaasti rakennettu kouluverkko palvelee molempia. Ideologinen ”poikki ja pinoon” -ratkaisu etäännyttää kumpaakin.
Tätä ei tarvitse uskoa minun sanomanani. Karvin vuonna 2022 julkaiseman arvioinnin mukaan voimakkaimmin kouluverkkoaan supistaneissa maaseutukunnissa koulutus- ja kulttuurimenot asukasta kohden kasvoivat vuosina 2015–2020 lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vähäisiä muutoksia tehneissä (18,3 % ja 9,6 %). Menojen kehitys ”ei tue kouluverkon taloudellisia perusteita”. Lakkautukset leikkaavat heikosti kehittyvien alueiden palveluita ”samalla sementoiden tulevaa heikkoa kehitystä”.
Haminan omat asiakirjat kertovat samaa.
Kaupunki rakensi 2,95 miljoonan euron liikuntahallin kouluun, jonka se nyt päätti lakkauttaa.
Tieto oli olemassa – valtuusto ei saanut sitä. Vuonna 2024 valtuustolle kerrottiin, ettei aiempien lakkautusten säästöistä ole tietoja. Kaupunki oli kuitenkin tehnyt Summan koulun lakkautuksesta jälkilaskennan jo vuonna 2017: noin 100 000–120 000 euron vuokrasäästöstä todellisissa kuluissa näkyi noin 21 000 euroa.
16 miljoonaa euroa on todentamatta. Kustannuspaikan nollaaminen ei ole nettosäästö.
Lapsivaikutukset jäivät arvioimatta. Yhden 32 oppilaan koulun lakkautus arvioitiin perusteellisesti, 480 lapsen verkkopäätöstä ei. Neljä kuukautta aiemmin Hamina oli saanut UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, jonka yksi peruste oli juuri lapsivaikutusten arviointi.
Investoinnit ovat ristiriidassa päätöksen kanssa. Kaupunki rakensi 2,95 miljoonan euron liikuntahallin kouluun, jonka se nyt päätti lakkauttaa.
Elinvoimavaikutukset jäivät laskematta. Koulumatkoja, muuttoliikettä, lapsiperheiden sijoittumista ja verotuloja ei ole arvioitu. Juuri tästä kierteestä Karvi varoittaa.
Mallia C perustellaan kokonaisratkaisuna, mutta kokonaisuutta ei ole arvioitu. Arviointini osoittaa vaihtoehdon: elinvoimapolun, joka perustuu lähikouluperiaatteeseen, yhdysluokkapedagogiikkaan ja todennettavaan talouslaskentaan.
Suositukseni on selvä: mallin C lakkautusketjusta on luovuttava ja kouluverkko valmisteltava uudelleen. Haminan ei tarvitse valita lapsen edun ja talouden välillä – mutta mallilla C se menettää molemmat.
Kari Lehtola
opetustoimen ylitarkastaja emeritus, palveluverkkoasiantuntija, Lahti