Kirjoitus on Kymen Sanomien lukijan mielipide.
Sidosryhmien tunteminen ja ymmärtäminen auttaa yrityksiä, kaupunkeja, kuntia, järjestöjä ja oppilaitoksia johtamaan kumppanuuksiaan paremmin. Kun yhteistyön odotukset ja siinä syntyvä arvo kohtaavat, syntyy vaikuttavaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä.
Jos odotukset ja toteutunut arvo eivät kohtaa, yhteistyö voi puolestaan hiipua ja kumppanit etääntyä. Siksi yhteistyössä kannattaa tarkastella myös tätä kuilua: mitä kumppani odottaa, mitä yhteistyöltä käytännössä saa, ja mitä yhdessä voitaisiin vielä saavuttaa?
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) selvitti keväällä 2026 vuosien 2023–2025 korkeakoulun sidosryhmätoimintaa. Millaisia arvo-odotuksia Kymenlaakson ja Etelä-Savon yrityksillä, kaupungeilla ja kunnilla sekä järjestöillä on ammattikorkeakouluyhteistyölle? Miten nämä odotukset ovat käytännössä toteutuneet?
Selvitys osoittaa, että eri sidosryhmillä Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa on yhteistyölle erilaiset odotukset – ja myös yhteistyössä syntyvä arvo vaihtelee.
Jos odotukset ja toteutunut arvo eivät kohtaa, yhteistyö voi hiipua ja kumppanit etääntyä.
Kaupungeilla ja kunnilla yhteistyöodotukset ja yhteistyössä koettu arvo näyttävät olevan laaja-alaisimpia. Korkeakoululta odotetaan tukea tietoperustaiseen päätöksentekoon, alueen elinvoiman vahvistamiseen ja julkisten palvelujen kehittämiseen. Erityisen tärkeänä nähdään yhdessä toteutettava TKI-toiminta, jolla voidaan etsiä ratkaisuja kaupunkien ja kuntien haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Pienet ja mikroyritykset sekä yksinyrittäjät arvostavat monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia koulutuksessa, TKI-toiminnassa ja palveluissa. Haasteena on löytää rajallisten resurssien ja omien tavoitteiden kannalta ne yhteistyömahdollisuudet, joihin kannattaa tarttua yhdessä korkeakoulun kanssa.
Keskisuurilla ja suurilla yrityksillä yhteistyötä ohjaavat usein tarkasti määritellyt strategiset tavoitteet. Korkeakouluyhteistyölle nähdään selkeä peruste silloin, kun se tukee yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö voi siten olla rajattua ja tarkasti fokusoitua, mutta sen vaikutukset yhteisen arvon syntymiseen voivat silti olla merkittäviä.
Järjestöjen yhteistyöhön lähtemistä ohjaavat erityisesti ajankohtaiset koulutuksen, TKI-toiminnan ja palvelujen sisällöt, jotka palvelevat järjestöjen keskeisiä kohderyhmiä, jäsenistöä ja edunvalvonnallisia tavoitteita.
Toimiva sidosryhmäyhteistyö ei lopulta ole vain yhteistyön määrää. Se on ennen kaikkea kykyä tunnistaa eri toimijoiden tarpeet ja tavoitteet sekä rakentaa niiden pohjalta yhteistä, vaikuttavaa arvoa. Sidosryhmäyhteistyön onnistumista ei siksi pitäisi mitata vain yhteistyön määrällä. Olennaisempaa on kysyä, syntyykö yhteistyöstä sellaista arvoa, jota kumpikaan osapuoli ei yksin pystyisi tuottamaan.
Tomi Heimonen ja Heta Vilén
sidosryhmäpäälliköt, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk