Äitienpäivään liittyy monenlaista hössötystä kuin kauniita perinteitäkin. Tänä päivänä äitiyttä ei enää nosteta jalustalle, vaan ideaalimallina kasvatustyölle toimii ennemmin näkemys jaetusta vanhemmuudesta. Parhaimmillaan vanhempien tukena olisi myös isovanhempia tai muita tärkeitä aikuisia.
Tällainen ideaalimalli vanhemmuuden tukena lienee kuitenkin harvinainen ja osalle mahdoton. Uupumus, stressi ja kokemus yksinäisyydestä ovat tuttuja monille pienten lasten vanhemmille. Isovanhemmat saattavat asua kaukana tai olla haluttomia tukemaan arjessa. Suomalaisessa kulttuurissa on vahvana eetos, että yksin on pärjättävä. Se näkyy myös lapsiperheiden arjessa.
Voisiko hyvä vanhemmuus olla sellaista, jossa aikuiset olisivat vähemmän uupuneita, lasten oma arkinen reviiri laajempi ja vanhempien lapsilleen tarjoamia palveluja hieman vähemmän tyrkyllä?
Onneksi ilmapiiri on muuttunut ja esimerkiksi kodin arkitöitä helpottavien palveluiden hankkiminen vanhempien arjen tueksi on lisääntynyt. Sellaisiin on kuitenkin harvalla varaa. Useat vanhemmat sinnittelevät ruuhkavuosien läpi silmät ristissä ja moneen venyen.
Viime vuodet ja poikkeusajat ovat lisänneet vanhempien kuormitusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yli kolmannes vanhemmista koki poikkeusaikana olevansa yksin vastuussa lastensa opetuksesta. Myös päivittäinen ruuanlaitto kuormitti vanhempia. Tällaisesta stressistä toipuminen voi viedä pitkän aikaa. Toisaalta lisääntynyt etätyö on tuonut myös monenlaista helpotusta lapsiperheisiin.
Useimmat äidit ottavat painetta omasta vanhemmuudestaan ja haluavat hoitaa roolinsa mahdollisimman hyvin. Äitienpäivä onkin hyvä hetki kyseenalaistaa kriteereitä hyvälle vanhemmuudelle ja kannustaa äitejä tai itseään ottamaan rennosti. Vanhemman pitää asettaa myös oma jaksaminen välillä etusijalle. Kaikkiin lapsiin tarpeisiin ja toiveisiin ei pidäkään vastata. Näinä aikoina on puhutaan myös paljon lasten liikkumisen tarpeellisuudesta. Voisiko hyvä vanhemmuus olla sellaista, jossa aikuiset olisivat vähemmän uupuneita, lasten oma arkinen reviiri laajempi ja vanhempien lapsilleen tarjoamia palveluja hieman vähemmän tyrkyllä? Esimerkiksi kaunis ajatus lapsen tukemisesta ja kuljettamisesta autolla kouluun ja harrastuksiin voi pahimmillaan olla ikävä karhunpalvelus. Äitienpäivänä on mainio hetki vaalia ja kyseenalaistaa vallitsevia ihanteita hyvälle vanhemmuudelle.
Kirjoittaja on Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja.