Huhtikuussa voimaan tuleva uudistettu translaki jätti turhautuneen olon. Jäin miettimään, miksi ihmeessä lapset ja nuoret jätettiin lakiuudistuksen ulkopuolelle. Trans- ja muunsukupuolisuus ei kosketa vain aikuisia. Eikö meidän tulisi tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisuutta sekä oikeuksia?
Kun avaa sosiaalisen median, löytää disinformaatiota, keksittyjä uhkakuvia sekä erittäin mauttomia ja julmia kommentteja transsukupuolisista. Eduskunnan istunnoissa taas kuulee suoraa vihapuhetta. Konservatiivit väittävät lakiuudistusta vastustaessaan, että kyseessä on lasten suojeleminen, mutta miltä?
Lapsen sukupuoli-identiteetti tutkitusti kehittyy 4–6 vuoden aikana. Jo kaksivuotias ymmärtää sukupuolten eron, kolmivuotias osaa jo kertoa mitä sukupuolta edustaa. Neljävuotiaalla yleensä on jo täysin vakaa käsitys omasta sukupuoli-identiteetistään.
Kasvu on kuitenkin loppupeleissä yksilöllinen. Varsinkin translapsille tämä on hankalampaa, sillä yhteiskunta olettaa lapsen olevan määriteltyä sukupuoltaan.
Eduskunnan kyselytunnilla väitettiin transsukupuolisuuden hämmentävän lapsia. Olen täysin eri mieltä. Lapset ovat pohjimmiltaan erittäin suvaitsevaisia ja empaattisia. Kukaan ei synny vihaamaan, se opitaan. Lapsi ei hämmenny, jos saa tukea, tietoa, ja ymmärrystä ympärillä olevilta aikuisilta. Lapsi kyllä hämmentyy, jos häntä yritetään ”normalisoida” tai kokee syrjintää ja vihaa sukupuoli-identiteettinsä takia.
Jos yhteiskunnassa muutosta ei tapahdu, eikä lapsi tule kuulluksi ja hyväksytyksi, lapsen elämä vaikenee entisestään. Translapsille ja nuorille tulee psyykkisiä ongelmia kiusaamisesta, väkivallasta, vähättelystä sekä syrjinnästä. Siksi en ihmettele, että tutkimusten mukaan transnuorista joka kolmas yrittää itsemurhaa Pohjoismaissa. Miten siis nämä aikuiset, suorastaan koulukiusaajatyyppiset konservatiivit, luulevat auttavansa lapsia ja nuoria vastustamalla translakiuudistusta? Selvästikään he eivät pidä lapsia suuressa arvossa, sillä translakia vastustavat henkilöt vähättelevät lasten ja nuorten älykkyyttä sekä kykyä tehdä päätöksiä sosiaalisessa mediassa. Tämä kiusaaminen ei todellakaan vakuuta, että heitä kiinnostaisi lasten oikeudet tai turvallisuus pätkääkään.
Miten siis auttaa translapsia ja nuoria? Sehän on itsestään selvää: alaikäisille myös oikeus sukupuolen juridiseen korjaamiseen, oikeus olla omia itsejään. Hyväksyntä, kuunteleminen, tukeminen, arvostus, ja laissa lukevat oikeudet edistäisivät lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta.
Kaikki lapset ja nuoret ovat arvokkaita. He ovat kuitenkin tulevaisuus, ja he ansaitsevat tulla kuulluiksi.
Sofia Bruce, Kotka