Tapahtumat ja kulttuuri ovat mille tahansa kunnalle omissa käsissä oleva keino lisätä elinvoimaa ja pitovoimaa. Paikkakunnalle tullaan, kun siellä on jotain mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Kulttuurimatkailun kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty, luovien alojen yrittäjät ovat kekseliästä porukkaa ja oman kunnan omaleimainen kulttuuriperintö kasvattaa myös uusille sukupolville juuret ja paikallisen identiteetin.
Sekä kulttuuriperintökohteiden että tapahtumien vaikutuksia paikallis- ja aluetalouteen on tutkittu paljon. Paikan päälle tulevat ihmiset ostavat usein muutakin kuin pääsylipun. Samalla saadaan jotain rahaakin arvokkaampaa: yhteisöllisyyttä, oivalluksia ja unohtumattomia kokemuksia, kun ihmiset kohtaavat toisiaan saman ihanan elämyksen äärellä.
Kulttuurin ja tapahtumallisuuden edistäminen on fiksua elinkeinopolitiikkaa, joka monipuolistaa elinkeinorakennetta ja luo eteenpäin menemisen tunnelmaa. Kulttuuri ja tapahtumat ovat työvoimavaltaisia aloja. Kulttuurialan työllisyys on jopa 77 000 henkilötyövuotta. Vielä enemmän alalla työskentelee väkeä kausiluonteisesti. Tapahtumat työllistävät monenlaisia ammattilaisia ääni- ja valoteknikoista roudareihin, esiintyjiin ja tuottajiin. Myös alan vapaaehtoiset ovat kullanarvoisia yhteisönsä työmyyriä, jotka kantavat tuoleja kesäteatterissa ja tarkistavat lippuja festivaaleilla.
Kulttuuri luo hyvän elämän edellytyksiä myös lapsille ja nuorille, jotka oppivat ilmaisemaan itseään ja saavat onnistumisen kokemuksia mieluisan harrastuksen parissa. Kun valtion kulttuuribudjetti kasvaa, siitä hyötyvät suoraan kunnat, jotka saavat valtionosuuksia ja -avustuksia kulttuuritoimintaansa. Ne kunnat, jotka panostavat kulttuuriin ja tapahtumiin, saavat niistä myös verotuloja, taloudellista toimeliaisuutta ja elinvoimaa.
Sami Kerman, toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry
Rosa Meriläinen, pääsihteeri, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry