Kuolleisuus nousi Suomessa viime vuonna ennätyslukemiin.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuolleiden määrä oli vuonna 2022 yli 5 200 henkilöä enemmän kuin 2021. Mikä tarkoittaa, että kaikkiaan yli 63 000 henkilön elämä päättyi viime vuoden aikana.
Kuolleisuuden kasvu on hämmentävä, sillä määrä on suuri sitten sotavuoden 1944, jolloin menehtyneiden määrän lasketaan olleen viimeksi suurempi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissleri sanoo, että ylikuolleisuuden selittää kaksi asiaa – väestön ikääntyminen sekä korona.
THL:n mukaan ikääntyminen on syynä noin kolmasosassa tapauksia ja kaksi kolmasosaa johtuu joko kokonaan tai välillisesti koronasta.
Kuolleiden määrän kasvu on niin suuri, että on syytä selvittää tarkkaan, mistä kuolemat johtuvat. Vasta sen jälkeen on paremmat edellytykset arvioida muun muassa sitä, kuinka hyvin Suomi koronatoimissaan onnistui.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemat tiedot sisältävät myös muuta tietoa, jonka pitäisi viimeistään nyt ravistella suomalaisia. Naisten ja miesten elinajanodotus laskee selvästi.
Vastaavan suuruista pudotuksia on haettava tyttöjen osalta aina vuodesta 1957 saakka ja poikien vuodesta 1962. Tyttöjen elinajanodotuksen pudotus on yli seitsemän kuukautta, pojilla puoli vuotta.
Elinajanodotukset ovat kansainvälisessä vertailussa Suomessa edelleen korkeat, tytöillä 83,8 vuotta ja pojilla 78,6, mutta kehityksen suunta on hyvin huono.
Suurimmat kuolleisuuden syyt ovat edelleen sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja kasvavissa määrin dementia sekä Alzheimer. Sairastumisen syynä ovat perimä ja elintavat – liikkumattomuus ja ylipaino. Kansanvalistustyö terveellisistä elintavoista tuntuu kaikuvan yhä useammin kuuroille korville. Tulevaisuudelle se ei ennusta mitään hyvää.