Korkein hallinto-oikeus ratkaisi joulunalusviikolla verotietojen julkisuutta koskevan valituksen. Median kannalta kyse oli merkittävästä linjauksesta. Se selvensi, miten verottaja voi – ja miten sen täytyy – luovuttaa joukkoviestimille tietoja suurituloisten veroista ja tuloista.
Muutama vuosi sitten verottaja keksi, että ihmisillä olisi oikeus kieltää tietojensa massaluovutus. Tämä perustui EU:n tietosuoja-asetuksen eli niin sanotun GDPR:n tulkintaan. Nyt KHO päätti, että lain mukaan näin ei voi tehdä. Tähänkin saakka myös tietojensa luovuttamisen kieltäneiden tiedot on verottajalta saatu, mutta ne on pitänyt pyytää erikseen.
KHO:n päätöksen merkitys oli enemmänkin periaatteellinen kuin käytännöllinen. Kun media pystyi tiedot muullakin tavalla hankkimaan, tietoa ei sinällään jäänyt juuri pimentoon. Avoimuuden kannalta ratkaisu oli silti tärkeä. Samalla niin verottaja kuin mediakin välttyvät byrokraattiselta ja järjenvastaiselta jokavuotiselta piirileikiltä.
Suomessa on pitkä, hyvä perinne hallinnon avoimuudesta ja asiakirjojen julkisuudesta. Digitalisaatio ja juuri esimerkiksi EU-säätely ovat kuitenkin tuoneet julkisuuslain tulkintaan hämäryyttä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon muun muassa poliisin tulkinnoista esitutkinta-aineistojen salaamisessa. Korkein hallinto-oikeus on joutunut ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, onko rikollisjengiin kuuluminen sellainen arkaluontoinen yksityiselämän seikka, jota ei saa medialle kertoa.
Oikeuden päätökset tuovat tulkintoihin selkeyttä ajan kanssa. Yksittäistapauksissa vuosia kestävä valitustie on silti kohtuuttoman pitkä.
Oikeusministeriössä on vireillä julkisuuslain ajantasaistaminen. Sen onnistumista toivotaan ainakin mediassa lähes kädet ristissä. Asia valmistellaan työryhmässä, jonka toimikausi päättyy kesällä. Edellinen isompi remontti lakiin tehtiin parikymmentä vuotta sitten. Työryhmän tehtävä on miettiä toimia, joilla lakia selkeytettäisiin ja ajantasaistettaisiin.
Asiakirjajulkisuudessa yksi keskeinen rajanveto käydään suhteessa yksityisyyden suojaan, joka myös on tärkeä perusoikeus. Työryhmältä odotetaan tähän selkeyttäviä ehdotuksia.
Pelkkä lakimuutos ei julkisuuslakiin liittyviä ongelmia poista. Käytännön elämässä median asiakirjajulkisuuden ja hallinnon avoimuuden kipupisteet liittyvät hyvin usein asenteisiin ja tietämättömyyteen.