Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Mieli voi kuntoutua myös kehon kautta

Mielenterveyden ongelmat ovat suomalaisten työ- ja opiskelukyvyn suurin uhka. Vuonna 2021 viidenneksellä peruskoulun päättävistä oli ahdistusta ja koulu-uupumusta ja alakoululaisista lähes neljänneksellä mielialaan liittyviä ongelmia. Työikäisistä sairauslomalla oli yli 95 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkettä sai lähes 55 000 henkilöä. Joka toinen sairauspoissaolo johtuu masennuksesta ja lähes joka kolmas ahdistushäiriöstä. Mielenterveyden ongelmien vuoksi menetetään vuosittain 4,3 miljardia euron työpanos.

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 2010-luvulla 1,6 miljoonalla päivällä eli 43 prosentilla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on toisaalta vähentynyt 32 prosenttia, mikä kuitenkin kertoo ennemmin eläkekriteerien tiukentumisesta kuin ongelmien vähentymisestä. Eläkehakemusten määrä ei ole muuttunut, mutta hylättyjen päätösten määrä on lisääntynyt 67 prosenttia. Moni mielenterveyden ongelmista kärsivä on työelämän väliinputoaja eli työkyvytön työtön.

Fysioterapian mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi esimerkiksi masennuksen kuntoutuksessa. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka erityisosaamista on liikkeen ja liikkumisen biopsykososiaalinen vaikutus ihmisen toimintaan. Fysioterapian keskeinen menetelmä on terapeuttinen harjoittelu, joka tarkoittaa fyysisen harjoittelun hyödyntämistä kehon ja mielen ongelmien kuntoutuksessa.

Terapeuttisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Harjoittelun vaikutusmekanismit ovat psykologisia, fysiologisia ja immunologisia. Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus on tutkitusti hyvä, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt terveydenhuollossa liian vähäiseksi.

Fysioterapian hyödyntäminen etenkin ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivien kuntoutuksessa tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä ja helpottaa palvelujärjestelmän ruuhkaa. Fysioterapia maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla voidaan ehkäistä yksi prosentti työkyvyttömyyseläkkeistä tai yhdeksän prosenttia sairauspoissaoloista. Joka kolmannen sairauspoissaolon ehkäiseminen säästäisi vähintään 136 miljoona euroa ja joka kymmenennen eläkkeen ehkäiseminen 225 miljoonaa euroa.

Taloudellista hyötyä tärkeämpää on kuitenkin elämänlaadun parantuminen. Pystyvyyden tunne, keinot hallita omaa tilannettaan sekä mahdollisuus aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa ovat merkityksellisiä jokaiselle mielenterveyden ongelmista kärsivälle.

Ratkaisuja mielen ongelmiin voidaan löytää myös oman kehon kautta. Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajisto esittää fysioterapian laajempaa hyödyntämistä mielenterveyden ongelmista kärsivien kuntoutuksessa.

Sanna Paasu-Hynynen, puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajisto

Tiina Mäkinen, puheenjohtaja, Suomen Fysioterapeutit ry