Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Millainen koulu rakennetaan ja milloin? – Kuntapäättäjien rooli ei välttämättä helpotu, vaikka soteasiat siirtyvät hyvinvointialueille

Kuntapäättäjän rooli ei kevene ja helpotu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Esimakua tulevasta saatiin, kun Kotkan kaupunginjohtaja esitteli ensi vuoden talousarvioehdotuksensa ja tulevien vuosien investointisuunnitelman. Tiettyyn kohtaan aikajanaa hahmoteltuja koulu- ja päiväkoti-investointeja on siirretty janalla eteenpäin, uuden uimahallin rakentaminen on tippunut näköpiirissä olevan suunnitelmakauden ulkopuolelle.

Kuntatalouden tulevia vuosia on vaikea hahmottaa tai ennustaa monesta syystä. Samalla, kun sote-kustannukset poistuvat kunnilta, poistuu kuntien rahoitusrakenteesta iso siivu verotuloja ja valtionosuuksia. Myynti-, maksu- ja osinkotuottojen osuus kuntien kokonaistuloista kasvaa. Ei tarvitse olla suuri taloustietäjä ymmärtääkseen, että verotulot ja valtionosuudet ovat olleet varsin vakaita verrattuna tuleviin markkinatyyppisempiin tuottoihin.

Kuntatalouden asiantuntijat ovat laskeneet, että vastedes päivähoito ja perusopetus aiheuttaa noin puolet kuntien kaikista menoista. Konsulttiyritys FCG julkisti keväällä selvityksen, jonka johtopäätökset ovat varmasti vetäneet monen kuntapäättäjän mietteliääksi. Selvityksen mukaan sote-uudistuksen myötä alle 12-vuotiaat lapset ovat kunnille kalleimpia asukkaita, kun taas eläkeläisten ja ikääntyneiden vaikutus on sote-uudistuksen jälkeen ylijäämäinen.

Erikoiselta kuulostava tilanne syntyy FCG:n asiantuntijoiden mukaan siitä, ettei valtionosuusjärjestelmä huomioi lapsista ja nuorista aiheutuvia menoja riittävällä tavalla. Etenkin kasvavat kunnat joutuvat investoimaan vaikkapa koulujen rakentamiseen.

Toki uuden koulun tarve voi kummuta monesta muustakin syystä kuin kunnan kasvuhaluista. Lapset, nuoret ja opettajat ansaitsevat kunnon tilat. Suomen kunnissa – eteläisessä Kymenlaaksossakin – on sisäilmaongelmaisia tai kerta kaikkiaan ajastaan jälkeen jääneitä koulurakennuksia. Mutta millaisilla kouluilla ne korvataan ja milloin? Siinä on päättäjille puntaroitavaa.