Kun vanhemmat, koululaiset, opettajat ja muu koulujen henkilökunta valmistautuivat tänä syksynä lukuvuoden alkamiseen, vain harva pysähtyi pohtimaan sitä, että maailman mittakaavassa koulutus on syvässä kriisissä. Tämä kriisi on hiljainen, mutta vaikuttaa vähintään välillisesti meihin kaikkiin.
Maanantaina maailman johtajat kokoontuvat New Yorkiin Yhdistyneiden kansakuntien koulutushuippukokoukseen, jossa heillä on mahdollisuus rytminmuutokseen. YK ja Euroopan unioni vetoavat kaikkiin YK:n jäsenmaihin, jotta ne tekisivät kipeästi kaivattuja sitoumuksia mielekkään, nykyaikaisen ja korkealaatuisen koulutuksen takaamiseksi kaikille maailman lapsille.
Koulutus edesauttaa monien globaalien haasteiden ratkaisemista. Se on tehokkain yksittäinen keino luoda tytöille ja pojille toivoa ja vahvistaa tulevaisuustaitoja. Monin paikoin köyhyys ja eriarvoisuus rapauttavat koulunkäyntiä ja oppimista. Yhteinen haaste kaikille koulutusjärjestelmille on kyky edistää niitä arvoja, taitoja ja tietoja, joita menestyminen nopeasti muuttuvassa maailmassa edellyttää.
Koronapandemia on syventänyt jo aiemmin alkanutta kriisiä ja koulutuksen globaali rahoitusvaje on kasvanut merkittävästi. Jo ennen pandemiaa maat käyttivät koulutukseen alle puolet siihen tarvittavista varoista. Sittemmin jopa kaksi kolmesta maailman maasta on leikannut koulutusmäärärahojaan. Myös eräät kansainväliset avunantajat ovat ilmoittaneet aikovansa vähentää koulutukseen myöntämäänsä tukea.
Meidän on kiireesti ryhdistäydyttävä tulevaisuuden oppimisen ja koulutuksen rahoittamisessa, mikäli haluamme paikata pandemian aikana syntyneen oppimisvajeen. On varmistettava, että lapset ja nuoret kaikkialla maailmassa ovat oikeutettuja koulutukseen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 26 artiklan mukaisesti.
Investoinnit koulutukseen tukevat kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Investoinneilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa: koulutetut tytöt osallistuvat todennäköisemmin heihin eniten vaikuttavien päätösten tekemiseen, elävät pidempään ja terveempinä ja ansaitsevat enemmän.
Arvioidaan, että jokainen koulutukseen käytetty euro voi kasvattaa taloutta 10–15 eurolla. Koulutusinvestoinneilla kumppanimaita autetaan vastaamaan ilmastonmuutoksen, yhteisöllisyyden murenemisen, konfliktien ja sukupuolittuneen väkivallan kaltaisiin valtaviin haasteisiin.
EU:n panostus koulutuksen tukemiseen kumppanimaissa on merkittävä. Unioni osoittaa kansainvälisten kumppanuuksien määrärahoistaan yli 10 prosenttia, eli yli 6 miljardia euroa, koulutukseen maailmanlaajuisesti.
Muiden on nyt seurattava EU:n esimerkkiä. YK:n pääsihteeri António Guterres kehottaa maiden johtajia ja kaikkia toimijoita, myös yksityissektoria ja kansalaisyhteiskuntaa, sitoutumaan konkreettisilla lupauksilla koulutusrahoituksen lisäämiseen.
Koulutushuippukokouksessa seisomme yhdessä vedenjakajalla: investointivaje on paikattava nyt, jotta globaali kriisi saadaan ratkaistua. Aikaa odottamiseen ei enää ole. Nyt on aika panostaa elpymiseen oppimisen avulla ja palauttaa kestävän kehityksen tavoitteet raiteilleen. On käynnistettävä koulutusjärjestelmien muutos, jonka tuloksena oppijoilla on paremmat valmiudet osallistua sellaisen maailman rakentamiseen, joka on aiempaa osallistavampi, rauhanomaisempi, kestävämpi ja oikeudenmukaisempi.
Amina J. Mohammed, YK:n varapääsihteeri
Jutta Urpilainen, EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari