Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Saituruus ei ole mikään hyve – Parempi tarjota myös kaverille kuin istua nuukana omankin lompakon päällä

Inflaation ja sähköhintojen kiristyttyä useimmat meistä ovat pohtineet omaa rahankäyttöään ja kulutustaan kriittisesti tai uudessa valossa. Hyvä näin, sillä etenkin höveli sähkönkulutus on silkkaa turhuutta. Rahaa on silti hyvä laittaa kiertoon nuukailun sijaan, jotta paikalliset palvelut rullaavat ja työtä riittää.

Pulavuosina eläneet tietävät millaista on, kun kaikki on niukkaa. 70-luvun öljykriisin kokeneet muistavat, millaista silloin oli säästää energiakuluissa. 90-lukulaisille lamanuorille jäi vaikeita muistoja vuosista, kun huoli rahasta toi painostavan tunnelman kotiin. Silloin nuorilla oli hiljaista solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Ei ollut sopivaa leveillä merkkivaatteilla, kun osalla ei ollut ruokaa jääkaapissa. Leviksen farkut olivat suosittuja, mutta muutoin kaikille sopi samanlainen ruudullinen flanellipaita.

Raha on edelleen tabu Suomessa. Rahasta puhuminen koetaan kiusalliseksi, oli kyse sitten palkasta, asuntolainan suuruudesta tai uuden ostoksen hinnasta. Jotkut ostavat sosiaalista hyväksyntää, toiset pelkäävät muiden kateutta ja osa harmittelee omaa tulotasoaan. Ei ole mikään salaisuus, että tärkeästä työstä ei aina seuraa paksu tilipussi. Raha, tunteet ja arvot kuuluvat yhteen, vaikka taloudesta usein puhutaan näennäisen neutraalisti.

Raha, tunteet ja arvot kuuluvat yhteen, vaikka taloudesta usein puhutaan näennäisen neutraalisti.

Nuoret ovat tänä päivänä paljon valistuneempia päihteiden käytössä, kouluttautumisessa ja rahankäytössä kuin aiemmat sukupolvet. Toisaalta nuorten suhde rahaan tuntuu välillä kilpistyvän peukalon pyyhkäisyyn kännykän näytöllä. Entisaikaan tienattiin omat pennoset konkreettisesti ja syntyi ehkä parempi ymmärrys siitä, miten rahaa voi tienata ja paljon sitä todella on käytettävissä. Raha oli silmin nähtävillä. Nyt nuoria kiinnostaa sijoittaminen, vaikka omia tuloja tai edes koulutusta ei vielä olisi.

Valtakunnan media Helsingin Sanomissa ajattelija Auli Viitala pohti esseessään, millaisen suhteen välitämme lapsille rahasta (HS 5.9.2022). Hän pohti, ettei säästäminen aina ole hyve. Lapsi voi oppia, että omia rahoja pitää ankarasti varjella ja hänestä voi kasvaa pihi.

Osui ja upposi. Seuraavan kerran, kun oma kotona asuva nuori lähtee kahville jo omassa kodissa asuvan ystävänsä kanssa, kannustan häntä tarjoamaan kahvit. En halua, että lapseni pitäisi saituruutta hyveenä tai hänelle ei kehittyisi suhteellisuudentajua siitä, millaista on itsenäisen opiskelijan arki.

Yksi asia yhdistää nuoria. Poikkeusajoista on tullut uusi normaali. Kun sulut, rajoitukset, tapahtumien peruutukset, etätapaamiset ja karanteenit ovat alkaneet helpottaa, Eurooppaan on tullut sota, inflaatio ja energiakriisi. Ilmastokriisi nuorten harteilla olikin jo entuudestaan. Kunpa voisi sanoa, että kyllä tämä ajan myötä helpottaa ja elämä kantaa.

Nuorten harteille valuu usein paineita, jotka oikeastaan ovat ajankohtaisia huolia heidän vanhemmilleen, eivät välttämättä nuorille itselleen. Kuten paineet siitä, riitänkö minä vielä, osaanko tarpeeksi ja olenko tarpeeksi hyvä suorittamaan sen, mitä minulta odotetaan. Näiden huolien ei pitäisi olla ajankohtaisia vasta työelämään tuleville sukupolville, vaikka kansainvälinen kilpailu onkin kovaa ja kilpailukyky edellyttää korkeaa osaamista. Vanhaa virttä mukaillen, työmarkkinoilla kyllä tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Tulevina vuosina Suomessa ei tahdo työvoima riittääkään. Miltä työelämässä nuorista tuntuu, on sitten eri asia. Siihen ei vanha virsikään tarjoa vastausta.

Monissa Etelä-Kymenlaakson kunnissa on tapahtunut tai on tulossa isoja johtajavaihdoksia. Haminan tuleva kaupunginjohtaja ja Kotkan kehitysjohtaja saavat isot saappaat jalkaansa. On tärkeää miettiä, keitä varten kaupunkeja kehitetään, onko katse rohkeasti horisontissa. Nuorille on taattava avarakatseisia näkymiä tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja.