Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Mennäänkö sosiaaliturvauudistukseen ihmisoikeudet edellä?

Suomi on vauras teollisuusmaa, joten käytettävissä on mittavat voimavarat. Suomi ei siitä huolimatta ole kyennyt lievittämään monien kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten vaikeita olosuhteita sosiaaliturvajärjestelmän avulla.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on viime vuosikymmeninä ollut enimmäkseen näennäistä, ja lopputuloksena on monimutkainen ja hankala järjestelmä, jota hallinnoivat pirstoutuneesti monet eri tahot, sekä huomattavasti jälkeenjäänyt taso elinkustannuksiin nähden.

Järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi olisi tärkeää, että tukea tarvitsevat ihmiset saisivat helposti tietoa, riittävästi opastusta ja tarpeeksi tukea. Jokainen tukea tarvitseva tulisi kohdata ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Monet eivät kuitenkaan koe saavansa riittävästi ohjausta asioidessaan sosiaalipalveluissa. Perusturvan tulee olla turvaverkko, joka takaa riittävän elintason niille, joiden toimeentulo ei ole muutoin riittävä. Monet perusturvaetuudet ovat kuitenkin liian alhaisella tasolla, jotta ne tarjoaisivat tämän perustavanlaatuisen turvan ihmisille.

Turvan taso ja vaikea saatavuus ovat kansallinen häpeä, joita puolueet usein välttelevät vuodesta toiseen. Riittämättömät perusturvaetuudet tai esteet niiden saatavuudessa ovat pakottaneet yhä useammat turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen ja leipäjonoihin.

Toimeentulotuki suunniteltiin alun perin viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi etuudeksi yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle. Liian pienen sosiaaliturvan takia siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa monien toimeentuloa. Tähänastiset hallitukset eivät ole noudattaneet Suomen velvoitteita asianmukaisen perusturvan takaamiseen.

Perusturvan tason parantaminen ei kuitenkaan voi odottaa sosiaaliturvauudistuksen hidasta valmistumista. Ihmisillä on konkreettinen hätä, ja siksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. Kysymyksessä on lukuisten ihmisten akuutti hätä puutteellisen turvaverkon vuoksi.

Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa ja siitä käytävässä julkisessa keskustelussa ihmisoikeudet eivät toistaiseksi ole juurikaan näkyneet. Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon on turvattu kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä ja Suomen perustuslaissa. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa kaikilta osin, koska sosiaaliturvaa ei useinkaan uutisoida julkisessa mediassa ihmisoikeuskysymyksenä, eikä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia tunneta yhtä laajasti kuin kansalais- ja poliittisia oikeuksia.

Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen on vahvasti yhteydessä kansalais- ja poliittisten oikeuksiin ja toisin päin. Ihmisoikeudet ovat jakamattomat, ja niiden toteutuminen on toisistaan riippuvaista. Siksi sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa pitää keskittyä ihmisoikeuksiin paremmin kuin tähän asti on tehty.

Alpo Jäppinen, Kotka