Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Marinin juhliminen ei huolestuta, mutta valtion velkaantuminen huolestuttaa

Sanna Marin voi juhlia vapaasti omien mielihalujensa mukaan, eikä muilla ole asiaan nokan koputtamista. Jos juhlinta tapahtuu alkoholipitoisten juomien voimalla, niin kannattaa miettiä jossain vaiheessa, mitä juhlitaan. Monien juhliminen on muuttunut sairaudeksi nimeltä alkoholismi, ja alkoholismi on vienyt ammatissaan päteviä ihmisiä ennenaikaisesti hautaan Suomessa. En siis vastusta Marinin juhlimista, mutta vastustan sitä, miten hänen johtamansa hallitus hoitaa Suomen taloutta.

Suomen valtiolla oli euroiksi muutettuna velkaa 2,56 miljardia vuonna 1979, ja valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen oli 8,8 prosenttia. Huhtikuun kehysriihessä Marinin hallitus lisäsi vuosille 2022 ja 2023 valtion velanottoa suurin piirtein saman verran kuin Suomen koko valtionvelka oli 1979, eli 2,5 miljardia. Yhden päivän aikana! Eikä ollut puhettakaan siitä, että lisäykset olisi rahoitettu leikkaamalla menoja jossain muualla. Mainittakoon vertailun vuoksi, että kehysriihi kesti puolestaan 9 päivää vuonna 2021. Oli ainakin aikaa harkita menolisäyksiä.

Valtionvelka nousee ensi vuonna noin 144 miljardiin euroon. Pahinta asiassa on, että suomalaiset poliitikot eivät esitä toimenpiteitä, miten velkaantumiskehitys saadaan katkaistua. Tällä tietoa mennään reilun 6 miljardin velkaantumistahdilla per vuosi. Valtion pitäisi saada lisää tuloja ja leikata menoja mainitulla 6 miljardilla joka vuosi tästä eteenpäin. Tällöin puntit olisivat tasan ja velkaantuminen saataisiin loppumaan. Jos velkamäärää halutaan pienentää, niin valtion tulojen pitää olla suuremmat kuin menot, ja mieluusti koko ylijäämä pitäisi käyttää velkojen lyhentämiseen. Boomerina ennustan, että tästä ei tule mitään. Ennen siis kaikki oli paremmin, ja Suomen valtion oli liki velaton.

Pentti Heinonen

Hamina