Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kymenlaakson rannikko jää rautateiden näkökulmasta pussinperälle – EU:n tavoitteita liikenteen siirtämisestä kiskoille on vaikea toteuttaa Suomessa

EU-komission sinänsä hyvä tavoite on saada liikennettä siirtymään kiskoille, mutta yhteneväisyyspolitiikka ei tässä pelaa. Taannoinen ratapäätös jätti Kymenlaakson rannikon pussinperälle, eikä tue tältä osin ilmastopolitiikkaa tai alueen elinvoimaa. Rantaradan ratkaisu ja Venäjän aloittama sota ovat isku Kymenlaaksolle. EU-tason tahto rautateiden merkityksessä ei toteudu Kymen osalta.

Maamme rautatieliikenteen ongelmana ovat heikot poikittaiset yhteydet. Itäratahankkeen tilanne pitäisikin Ministeri Skinnarin arvion mukaan ainakin arvioida uudelleen, jos ei nyt ihan sentään keskeyttää ilman perusteellista tutkintaa. Se on perusteltua, koska hanke on kallis.

Maamme rautatieliikenteen ongelmana ovat heikot poikittaiset yhteydet.

Suomi on Euroopasta katsoen saari. Jos tunnelia Viroon ei tule, ei asia muutu. EU-rahoitteinen Rail Baltica on vajaan 6 miljardin euron investointi, johon meillä ei ole suoraa yhteyttä. Suurin liikennepotentiaali on ollut Venäjälle ja se tulee aikanaan palaamaan, vaikka odottavan aika pitkäksi käykin. Skandinavian ja Välimeren välinen eurooppalainen liikennekäytävä päättyy nyt tänne, mutta ei ikuisesti.

Suomesta länteen raideleveys muutetaan vaunuihin telinvaihdolla tai teleillä, joiden leveyttä voidaan säätää. Railship- ja Searail-liikenne toimi aikanaan hyvin. Suurempi ongelma yhteensopivuudessa ovat junien sähköjärjestelmät. Standardit vaihtelevat. Euroopassa on sekä tasa- että vaihtovirtajärjestelmiä, eri jännitteitä ja erilaisia sähkönsyöttöjärjestelmiä. Tämä vaatii erilaisia kaksoisjärjestelmiä, kuten Allegrossa, ja vaikuttaa liikennöinnin kustannuksiin. Monijärjestelmät ovat kalliita toteuttaa.

Raideleveyksien yhtenäistämisestä voi jättäytyä, jos se ei ole taloudellisesti järkevää. Suomessa ei ole mitään järkeä muuttaa kaikkien raiteiden leveyttä ja vielä typerämpää olisi rakentaa kahdella eri leveydellä. Hanke on raskaasti Saksa-vetoinen ja -haluinen. Rataverkkoamme on noin 6000 kilometriä, muutokset vaativat miljardien kustannuksia. Jos EU haluaa ne kattaa, niin hyvä. Epäilen, että ei halua. Jos yhteys Rail Balticaan joskus toteutuisi, voisi harkittavaksi tulla maasta yhteys siihen niin, että junaa vaihdetaan tietyssä Suomen päätepisteessä. Nykyisellään kiskot saavat kirskua entisessä 1524 millimetrin leveydessä.

Raul Lehto (ps.)

Pyhtää