Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näkökulma | Kannattavan kasvun porrasmallia soveltamalla luotaisiin uusia työpaikkoja ja vaurautta Suomeen

Suomessa yrittäjyyden edistämisen päämallit ovat sijoitus- ja velkavetoinen start up sekä ”kuolemanlaaksoista” selviämisen malli. Kolmanneksi yrityksen kehittämisen tieksi olemme olleet kehittämässä yritysten kannattavan kasvun porrasmallia Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n ja Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa.

Porrasmallilla vältetään liiallinen velkavetoisuus ja kuolemanlaaksot. Sen kullakin portaalla on kriittiset kasvutekijät, jotka on laitettava kuntoon, jotta kasvu käynnistyisi ja jatkuisi. Mallin soveltaminen tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja.

Pk-yrityksen kasvun vaiheet on jaettu mallissa viiteen osaan. Alkuportailla tärkeitä ovat yrittäjän persoona, myynti ja perustiimin rakentamiskyky. Melko pian johtaminen muodostuu pullonkaulaksi ja kasvun esteeksi voi nousta myös yrittäjä itse.

Esimerkiksi johtoryhmän perustaminen ja vastuun delegointi tulee välttämättömäksi kasvun edistämisessä jo noin 20 henkilön kokoluokan yrityksessä. Kyse on myös organisaation kyvykkyydestä yhdessä omaksua ja toimeenpanna kunkin vaiheen kriittiset kasvutekijät. Eri portailla erittäin tärkeitä kriittisiä kasvutekijöitä ovat myynti ja johtaminen, asiakashankinta sekä strategisten tavoitteiden asettaminen ja strategian luonti. Ilman näitä kriittisten tekijöiden hallintaa kannattava kasvu ei käynnisty, vaan yritystä uhkaa ylivelkaantuminen ja konkurssi.

Porrasmalli on kehitetty, koska julkinen tuki Suomessa painottaa vähemmistössä olevia yli 50 henkilön kokoluokan yrityksiä, korostaa teknologia-, rahoitus- ja pääomalähtöisyyttä sekä varhaista kansainvälisyyttä. Suomessa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on määrällisesti vain noin 1 prosentti, Tämä on iso kansantaloudellinen ongelma ja estää vaurauden syntymistä ja kasvua Suomessa.

Porrasmallilla vältetään liiallinen velkavetoisuus ja kuolemanlaaksot.

Alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 90 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös maa- ja metsätalouden yritykset. Oikein suunnatut kasvutoimenpiteet loisivat tästä 90 prosentin yritysjoukosta useita uusia työllistäviä kasvuyrityksiä, jos niin haluttaisiin.

Vallitsevissa malleissa useamman vuoden tuotekehittelyvaihe ja toiminnan tappiollisuus hyväksytään luonnollisena yrittäjyyteen kuuluvana asiantilana – jopa opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyden korkeakouluopetusta ohjaavan erään keskeisen asiakirjan mukaan. Asiakkaita ja myyntiä tärkeämpinä rahoituskanavina pidetään rahoituskierroksia ja julkista tukea.

Yritystoiminnan varhaisvaiheisiin ja kasvun pullonkaulojen tunnistamiseen yritysten sisältä päin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Kannattavan kasvun kriittisiin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä kriittisiä kasvun esteitä pyritä poistamaan ennakolta. Tarvitaan myös paikallistalouteen sidottua mikroyrittäjyystutkimusta. Sitä harjoitetaan Suomessa aivan liian vähän.

Nykyiset yritystoiminnan edistämisen mallit lisäävät yritysten ja yhteiskunnan velkaantumista. Jos otetaan kannattavan kasvun mallin soveltaminen lähtökohdaksi, voidaan yritystoiminnan alusta asti tuottaa tulovirtaa. Tämä on entistä tärkeämpää, koska toimintaympäristössä, missä pandemiat, sodat ja muut tekijät yllättävät jatkuvasti, on kyettävä nopeasti suunnistautumaan kasvun lähteille. Nopeatempoisuus, epävarmuus, kompleksisuus ja epäselvyys ovat osa toimintaympäristön ”uutta normaalia”. Nostalginen paluu tasaisempiin aikoihin ei ole näkyvissä – ilman voimakasta irtaantumista globalisaatiokehityksestä.

Mallin tehokkaammalla levittämisellä ja soveltamisella voidaan luoda kymmeniä tuhansia pysyviä ja kestävästi verotuloja tuottavia työpaikkoja jopa yhden hallituskauden aikana. Esimerkiksi myyntiä ja johtamista, kannattavaa kasvua painottavaa ajattelutapaa voisi soveltaa oppilaitoksissa nykyisen kuolemanlaaksoa ja start up -mallia painottavan opetuksen ja kirjallisuuden sijaan. Suomen Akatemian oma tutkimusohjelma mallin syventämiseksi edistäisi ja tehostaisi mallin vaikuttavaa käyttöä koko kansantaloudessa.

Yrjö Myllylä

YTT, Delfoi-manager, toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy; senior-asiantuntija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Jari Kaivo-oja

HTT, YTM, dosentti, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu; professori, Kazimiero Simonavičiaus -yliopisto, Vilna, Liettua