Pääkirjoitus | Museolaivat kuuluvat kaupunkikuvaan, ne pitää siirtää Kantasatamassa nähtäville

Kansalaisaloite nostaa esille kannatettavan ajatuksen museolaivojen siirrosta Kantasatamassa niin, että ne tulisivat näkymän keskiöön uudessa Kantasatamassa. Tämä tarkoittaisi niiden paluuta liki sitä paikkaa, missä museoitu jäänmurtaja Tarmo sijaitsi ennen Vellamon rakentamista. Myös majakkalaiva Kemi haluttaisiin enemmän nähtäville rakennuksen takaa.

Laivojen ja veneiden sijoitus Vellamon sivustalle johtui alun perin perustelluista syistä. Laituri Vellamon tontilla Härniemessä oli satamatöiden vuoksi jo valmiiksi vahva, lisäksi etäisyys vastarannasta oli riittävä molempien rantapuolien liikenteen mahdollistamiselle.

Nyt tilanne on toinen, sillä Kantasataman laituriosuus on ollut korjaamisen kohde.

Museo ei kiellä siirron mahdollisuutta, mutta muistuttaa, että pelkkä siirto ei riitä. Museolaivoilla pitää olla tarvittava infra, jos ne siirretään kauemmaksi Vellamon toimintapiiristä. Lipunmyynti on yksi tällainen asia.

Peruslähtökohta on kuitenkin se, että Kantasataman uudistuksessa itse satama ja sen historia ei saisi unohtua. Näin toimii myös kaavoitus, sillä uudessa asemakaavassa laitureilla on vain muutamia kiinteiden rakennusten paikkoja. Alueen palvelut olisivat erilaisissa aluksissa, sataman ilme korostuisi.

Tämä kehityskulku onkin suositeltava suunta. Lukuisien kansallisten ja kansainvälisten esimerkkien valoissa rosoisten satama-alueiden muutos ravintoloiden ja muiden palveluiden paikoiksi on laadukkaasti toteutettuna suosittua. Kotkan viime aikaiset kokemukset Kantasataman toimijoista eivät ole olleet tämän suuntaisia.

Museolaivojen siirtämisen ehdotus saa varmaan lämmintä kannatusta useimmilta kotkalaisilta. Toteutuakseen se tarvitsee toimintarajat ylittävää ajattelua. Hankkeen rahoitus voi esimerkiksi vaatia sen.

Museolaivat Kantasatamaan tulijan vastaanottajana muiden palveluun sitoutuneiden alusten kanssa on kuitenkin niin huima konsepti uuden ajan Kotkasta, että sitä on helppo kannattaa.