Päätoimittajalta Talouskasvu vaatii kärsivällisyyttä – Näkymät Euroopassa eivät ole niin synkät kuin traagisista uutisista voisi päätellä

Kesän oli tarkoitus alkaa toisin. Ovet olivat auki, rajoitukset purkautuneet ja maailma avautumassa. Näin ei käynyt.

Helmikuussa Ukrainassa syttynyt sota on luonut varjoa Euroopan ylle. Vähitellen katse on kääntynyt myös talouteen. Inhimilliset kärsimykset sodassa ovat mittavat ja rahasta puhuminen voi tuntua jopa kornilta samaan aikaan. Talous vaikuttaa kuitenkin jokaisen arkeen.

Monissa perheissä on jouduttu miettimään arjen kulutustottumuksia, kun inflaatio – tavaroiden ja palveluiden laaja-alainen nousu – on kiihtynyt. Polttoaineiden, ruoan ja sähkön kallistuminen on herättänyt huolta. Sadalla eurolla saa vähemmän elintarvikkeita lapsiperheen ostoskärryyn kuin aikaisemmin. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on heikentynyt, vaikka suomalaisten reaaliansiot ovat kehittyneet hyvään suuntaan viime vuosina.

Suomen Pankki on tasapainoillut talousennusteiden parissa tänä keväänä. Taantumaa ei ole suljettu pois. Epävarma taloustilanne on harmillinen, sillä Suomen talous oli toipunut hyvin koronakriisistä. Siltä näytti vielä alkuvuonna. Perinteisen raskaan teollisuuden näkymät olivat lupaavat ja palvelualoilla työllisyys oli kehittynyt suotuisasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen täysin.

Tällaisena aikana on tärkeä rakentaa luottamusta maltillisesti. Myönteisiä asioita tapahtuu taloudessa, myös paikallisesti. Kotkan kaupunkikeskustan elinvoimaisuus on kansallisessa vertailussa kehittynyt positiiviseen suuntaan, kaupungin maine yrittäjäystävällisenä ympäristönä on noussut kohisten ja Kantasatamaa halutaan kehittää vetovoimaiseen suuntaan. Pyrkimyksiä katsoa tulevaisuuteen löytyy ja samaa draivia löytyy haastavista ajoista huolimatta koko Etelä-Kymenlaaksosta.

Korkeat hinnat hidastavat talouskasvua. Ukrainan-tilanne heijastuu koko Eurooppaan, maailmantalouteen ja Suomeen. Näkymät Euroopassa eivät kuitenkaan ole talouselämän kannalta niin synkät kuin traagisista uutisista ja pakotteista voisi päätellä. Ihmisoikeudet ja rauha on priorisoitava etusijalle, mutta vakaa talous tukee myös niiden lujittamista. Valtiovarainministeriön mukaan riski suoranaiselle taantumalle on onneksi vielä pieni.

Jälleenrakentamisen ja uuden kasvun aika tulee vielä. Toivottavasti sitä päästään rakentamaan kestävälle pohjalle koko Euroopassa.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja.