Kaupunkiviljely lisääntyi koronavuosina, sillä kotoilu lisäsi suosiotaan kaikin tavoin. Kotkassa tämä kevät paljasti palstaviljelijöille epämieluisia asioita etenkin kaupungin omistamilla Helilän vuokraviljelypalstoilla. Samantyylinen viljelyalueen perusparannus on tulossa myös Karhuvuoren vuokrapalstoille.
Vuokraviljelyllä on vuosikymmenien perinteet. Sen mukaan kotitarveviljelijä loihtii 50–100 neliön pellolle hyötypuutarhan, jota marjapensaat voivat reunustaa. Vuokraviljely on kehittynyt alkuperäisestä ajatuksesta siten, että palstoille on ilmestynyt erilaisia kasvihuoneita ja muita kasvua vahvistavia rakennelmia.
Kotkan kaupunki aloitti ryhtiliikkeen sen suhteen, miten viljelypalstoilla pitää toimia, millaisia kasveja palstaviljelmällä saa kasvattaa ja mitä ei. Uusissa kirjallisissa ohjeissa on kaikkiaan 29 sääntökohtaa, joten viljely muuttuu niitä noudattaessa nykyistä yhdenmukaisemmaksi.
Muutoksella ei tavoitella pelkästään alueen ulkoista ilmettä, vaan sillä on myös luonnonsuojelullisia ulottuvuuksia. Lisäksi muovit ja pellinpalaset halutaan pois.
Viljelijät ovat osin tuohtuneet tavoitelluista uudistuksista. Toisaalta jo nyt tunnustetaan, että selkeät yhteiset säännöt palstaviljelmillä voivat olla toiminnoille hyväksi.
Muutos kuitenkin tarkoittaa, että kaikkien pitää noudattaa sääntöjä. Rikkomuksista seuraa sanktio, jolloin uutta toimintatapakulttuuria saadaan vahvistettua. Muutoksessa olisi suotavaa, että niin viljelijöiden ja kaupungin kuin viljelijöiden keskinäinenkin keskusteluyhteys säilyisi rakentavana. Vuosia ja vuosikymmeniä omilla palstoillaan viljelleet kaupunkilaiset ovat oman vuokrapalstansa maalajin ja istutusten kasvun olosuhteiden asiantuntijoita.
Kaupungissa tapahtuva hyötyviljely lisääntyy myös muutoin. Jos taloyhtiö nostaa asian kehityskohteeksi, kaupungissakin voi pienillä kasvualoilla kasvattaa hyötypuutarhan antimia. Samalla harrastus tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja luo kaupunkiin uudenlaista yhteistä tavoitetta.