Lukijalta | Entä jos itse olisit pakolainen?

Moni on joutunut jättämään kotinsa ja jättämään maansa. Heistä on tullut pakolaisia. Tuskin he vielä muutama kuukausi sitten edes ajattelivat sen olevan mahdollista. Sen, että saisivat nimekseen "pakolainen".

Onko se leimaava sana? Sellaiselle, jonka on ollut pakko jättää kotimaansa taakseen? Mennä ehkä sinne minne ei edes haluaisi mennä. Mutta kun on pakko jos aikoo selvitä hengissä, se ainoa vaihtoehto.

On kahdenlaisia mielipiteitä pakolaisista. Jotkut hyväksyvät ja antavat lämmintä kättä, kun taas jotkut "ryssittelevät" ja niin edes päin. Mutta entä jos itse olisit pakolainen? Tuskin haluaisit sinut tuomittavan.

Ei ole helppoa pakolaiselle vaihtaa maata. Uudet tavat, uusi kulttuuri, uusi kieli; se odottaa. Ja pelko, tuleeko hyväksytyksi. Jokainen haluaisi aina omaan kotiin, mutta onko se toiveajattelua?

Jälleenrakentaminen on valtava sodan jäljiltä ja se vie aikaa. Jaksaako ihminen odottaa? Mutta minun mielipiteeni on se, että mikään ei ehkä koskaan palaa ennalleen. Parempi olla pakolainen kuin olla kuollut. Pienistä asioista voi tulla kiitollisuus. Kiitollisuus siitä että ihmisillä riittää myös ymmärrystä ja riittää lämpöä ja tukea ja auttamisen halua mitään vaatimatta. Se on sitä inhimillisyyttä.

Oletko sitten elämäsi jokainen päivä se "pakolainen"? Aina kun ei löydy vaihtoehtoja nimityksille joita keksitään. Ei varmasti ole helppoa olla pakolainen, kun meidän äidinkieli on mitä on. Uuden kielen opettelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Kun päästään pois sodasta ja uuteen maahan, alkavat uudet koitokset. Ja myös vaikeudet. Mutta sinä olet se "pakolainen". Kaiken uuden opettelu vie kuitenkin eteenpäin. Olemme sitten pakolaisia tai emme. Olemme tuntevia ihmisiä. Ihmisiltä vain enemmän hyväksyntää ja ymmärrystä siihen, että kaikilla ei mene aina niin hyvin.

Päivikki Puonti

Hamina

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka