Kotkan Yksinäisen saarnipuun kohtalo ja asian jatkohoito voisi olla valtakunnallisen lööpin aihe.
Juha Vainion kadulla sijaitseva laulusanoituksen nimikkopuu tuhottiin taitellen viime vuonna grillitulen tarpeiksi. Puun elossa ollut jäännös meni yksityishenkilölle elvytyshoitoon, ja siirtyy hänen toimestaan takaisin saaristoon, kun on tarpeeksi vahva merimatkaan.
Paikalle istutettiin tällä viikolla uusi saarnipuu, myös tihutyön tekijä on työnsä tunnustanut ja maksanut korvauksen vahingosta.
Toinen puuhun kohdistuva ilkivallanteko tuli ilmi kuluvalla viikolla Kotkan Metsolan uimarannalla. Sielläkin oli silputtu grillauksen tarpeisiin grillikojun vierestä elävä puu niin, että se piti kaataa puun rojahtamisen estämiseksi. Tässä asiassa pitää muistaa, että kallioisissa merenrannan olosuhteissa puun elinolosuhteet voivat olla haastavat ja kasvu vaivalloista.
Myös Metsolan tapaus herätti teon tuomitsevan keskustelun. Kaupunkiympäristössä puut ovat ihmisille erityisen tärkeitä ja niiden turha tuhoaminen tuomitaan.
Ajoittain suunnitellussa rakentamisessakaan ei aina huomioida alueen puustoa, vaan linjaukset tehdään suoraviivaisesti. Esimerkiksi Kymin rautatieasemalla kävi näin. Puusto kaadettiin varastorakennuksen paikalta, sillä pelkkä kartta ei ollut näyttänyt mitä arvopuita paikalle oli vuosien saatossa kasvanut.
Puustoon kohdistuvaa ilkivaltaa voisi ehkäistä siten, että grillipaikoille tuotaisiin organisoidusti polttopuita. Tarkoitukseen sopivaa jätepuuta varmasti löytyy, ja yhteisten talkoiden ydin voisi olla sen kerääminen tarvekäyttöön. Grillimakkaran himon tyydyttäminen on selkeästi vahva tarve.
Puiden olemassaolo kaupungissa on tärkeä asia. Kotkassa keskeinen Tervaleppälehto on suojelualueena tämänlaisen metsän oiva esimerkki, 1960-luvun paikallinen kulttuuriteko.
Olemassa olevaa puustoa ei saisi kaataa siksi, että paikalle saisi rakennettua viherkaistaleen reunustamaan uudisaluetta.