Päätoimittajalta Informaatiovaikuttaminen lisääntyy – Haaste on todellinen, jotta luotettavaa tietoa on jokaisen saatavilla

Muutos oli nopea, odottamaton ja poikkeuksellinen. Euroopan nykyistä arvopohjaa ja instituutioita oli rakennettu vuosikymmeniä, hitaasti ja kärsivällisesti – ja vain kahdessa vuodessa tilanne muuttui täysin. Pandemia oli joltain osin myös pelastus. Se opetti eurooppalaiset toimimaan yhdessä ennakkoluulottomasti, osin ohi vakiintuneiden instituutioiden kankeimpien käytäntöjen ja tekemään päätöksiä ripeästi. Jakamaan tietoa tehokkaasti, sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin kansallisten intressien sijaan.

Osassa maailman pienten suurmiesten kabinetteja oli kuviteltu, että Euroopan sisäinen hajaannus, ääriliikkeiden nousu, Brexit ja heikentyneet transatlanttiset suhteet olisivat tehneet Euroopasta 2000-luvulla epäyhtenäisen. Tämä oli huvittava virhe. Lännessähän oli vieläpä harjoiteltu tehokasta ja yksituumaista yhteistyötä viimeiset kaksi vuotta. Hieman lämmitelty.

Venäjän "erikoisoperaatio" Ukrainassa oli helppo asettaa nopeasti oikeaan kontekstiin. Yhteistyö länsivaltioiden kesken on tuskin koskaan Euroopan historiassa ollut yhtä saumatonta. Ukrainassa on ollut kyse iskusta syviä perusarvoja kohtaan: demokratiaa, suvereniteettia ja yksilönvapauksia. Yhteiset arvot ovat syvemmällä mullassa kuin minne valtiot ovat rajansa taistelleet, eikä näitä arvoja voi pommittamalla tuhota.

Yhteiset arvot ovat syvemmällä mullassa kuin minne valtiot ovat rajansa taistelleet, eikä näitä arvoja voi pommittamalla tuhota.

Nykytilanne haastaa jokaisen kaupungin ja kunnan. Korona-aikaan tunnistimme yhteiskunnallisen kriisin ja tietoa oli jokaisen saatavilla. Maakunnat, sairaanhoitopiirit, aluehallintovirastot, kunnat ja kaupungit, koulut, päiväkodit ja urheiluseurat jakoivat kaikki tilannetietoa nopeasti. Rehtorit, opettajat ja lastenhoitajat. Oma esimies ja tuttu kauppias. Naapuri, sukulaiset ja ystävät.

Suomen odottamaton ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristön muutos on samaan tapaan yhteiskunnallinen kriisi. Tässä onkin nykyisen kriisin akilleenkantapää. On oltava selvät sävelet sille, kuka jakaa kuntalaisille viipymättä tilannetietoa ja reagoi nopeasti akuutissa tilanteessa. Ja todella tekee sen. Kun laaja sähkökatkos pimensi tuhannet kotitaloudet Kotkassa reilu kuukausi sitten, Kotkamillsin tehdas pysähtyi, sähkölaitoksen sivu meni nurin ja Yleisradion kaakon radiokanava hiljeni, Kotkan valmiusryhmä oli tapahtumien edetessä harkinnut kokoontumista. Kymen Sanomien verkkosivuilla oli siinä vaiheessa kova kuhina, paikallisesta Facebookin puskaradiosta puhumattakaan. Riski väärän tiedon leviämiselle sosiaalisessa mediassa on liian suuri. Kansalaisviestinnän on oltava nopeaa ja tehokasta. Sitä on tehtävä aktiivisesti myös silloin, kun pelot ovat perättömiä.

Haaste on todellinen myös maakuntalehdille. Valtakunnalliset mediat uutisoivat ministerien näkemyksistä, tiedotustilaisuudet pidetään Helsingissä ja ulko- ja turvallisuuspoliittisina asiantuntijoina näkyy lukuisia Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoita, mikä sinänsä on nerokasta viestintää Puolustusvoimilta. Maakunnissa on kuitenkin syntynyt huolestuttava tyhjiö valtionjohdon, pääkaupungin ja kuntalaisten välille – ja se heijastuu mediaan. Isot päätökset tehdään toisaalla. Tätä kuilua pitää kuroa kiinni. Jokaisessa kunnassa on mahdollisimman matalalla kynnyksellä viestittävä nopeasti jo silloin, kun kuntalaiset vasta miettivät voiko esimerkiksi laajaan sähkökatkokseen liittyä hybridivaikuttamista.

Informaatiovaikuttaminen lisääntyy viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomi tekee päätöksen Natoon liittymisestä. Se voi näkyä kyberiskuina tai niiden yrityksinä tietojärjestelmiin, Suomen puolustuskyvyn kyseenalaistamisena ja liittolaissuhteisiin vaikuttamisena sekä yrityksinä heikentää luottamusta päättäjiin ja vakiintuneeseen mediaan. Keinoja on monia, mutta tehokkaita keinoja on meilläkin. Korkea koulutustaso ja teknologinen kehitys, järjestykselle ja luottamukselle rakennettu avoin yhteiskunta ja vankka maanpuolustustahto. Siis pää kylmänä kohti tulevia kuukausia.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka