Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Millä sote-palvelut rahoitetaan, jos ei lisävelan lisävelalla?

Ennen aluevaaleja vanhempi rouvashenkilö tivasi keskustan vaalitilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikolta, mistä valtio saa sote-palveluihin rahat. Saarikon vastaus oli, että Suomeen perustetaan uusia yrityksiä, joihin palkataan työntekijöitä, ja näin saaduilla veroilla kustannetaan sote-palvelut.

Viimeisessä puheenjohtajien vaalitentissä tammikuussa Ylen toimittaja Annika Damström kysyi puheenjohtajilta, kannattavatko he lisävelan ottamista sote-palveluiden rahoittamiseksi. Yksikään käsi ei noussut. Veronkorotuksia kannattivat vain Li Andersson (vas.) ja Iiris Suomela (vihr.).

Aluevaalien jälkeen hallitus antoi vuoden 2022 ensimmäisen 574 miljoonan euron lisätalousarvion. Tuolloin arvio kuluvan vuoden nettovelanotosta oli 7,6 miljardia euroa. Huhtikuun kehysriihen jälkeen arvio valtion velanotosta tänä vuonna oli noussut noin 10 miljardiin. Käsi oli pystyssä lisävelan ottamiselle niin valtiovarainministeri Saarikolla ja "tarkan markan" kokoomuksella, kun velkaa otettiin maatalouden ja puolustusvoimien tukemiseen.

Niin muuttuu maailma, Eskoseni. Eikä keskusta ollut lähdössä hallituksesta velanoton takia. Ainoastaan sanat vanhenevat suussa.

Kun ei lisävelkaa, niin millä rahoilla tuleva pääministeripuolue kokoomus aikoo rahoittaa sote-palvelut? Kokoomus kannattaa vielä palkansaajien verotuksen keventämistä. Varjobudjetissa kokoomus esittää leikkauksia työttömyysturvaan sekä asumis- ja toimeentulotukeen, mutta tämä ei riitä.

Valtio ottaa uutta velkaa 7 miljardia euroa vuosina 2023–2026, ja lisäksi uusia yllätyksiä voi olla edessä. Sanna Marinin (sd.) hallitus näyttää joukolta pikavippiongelmaisia, mutta ei myöskään kokoomuksen talouspolitiikan uskottavuus vakuuta.

Pentti Heinonen

Hamina