Lukijalta | Ruokaelinkeinon hätätila

Kriisiuutisten varjossa on helppo unohtaa kotimainen tuotanto yrittäjineen.

Painetta yrittäjille antavat kasvavat kustannukset, byrokratia ja vihreään siirtymään liittyvät toimet. Niiden päälle tulevat huoli toimeentulosta, säästä ja oma sekä perheen jaksaminen.

Suomalainen ruuantuotanto on vaarassa. Ongelmat siirtyvät elintarviketeollisuuteen ja siitä vientiin, työllisyyteen ja kotimaiseen ruokakassiin. Ongelma on yhteinen. Kansainvälisessä kriisissä haavoitumme herkästi.

Perussuomalaiset esittivät lisätalousarvioon 19 konkreettista muutosehdotusta turvaamaan kotimaisen maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen. Kylmät kävi. Sen sijaan hallitus haluaa itse esittää 300 miljoonan euron tukiaisia ottaen sulat omaan hattuun. Aina ei ole tärkeää mitä, vaan kuka esittää.

Lannoitteet, logistiikka, rehut, sähkö, polttoaineet, koneet ja rakennustarvikkeet kallistuvat rajusti, eikä yrittäjällä ole keinoja suojautua, kun valtiokaan ei suojele. Tämä on jokaisen suomalaisen kuluttajan riski. Huoltovarmuus on unohtunut, hypermarketista on saanut tavaraa aina.

Tuotevalikoima voi kuitenkin muuttua nopeastikin nykytilanteessa. Turvallisuuden ja jatkuvuuden tuntu on vaarantunut. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamisesta on tullut ajankohtaista tilanteessa, jollaista Euroopassa ei ole koettu sotien jälkeen. Kotivarakaan ei olekaan mummojen höpinää, vaan aivan relevantti asia pohdittavaksi.

Tärkeimpinä kohtina lisätalousarvion esityksistä voi mainita alkutuottajan oikeudenmukaisen osuuden tuotteestaan, panostuksia jaksamiseen, tekoja kustannusten nousun tasaamiseksi ja rahoituskeinoja turvaamaan yrityksen toimeentuloa. Kaikki asioita, joita yleensä vaaditaan rahanjakona vastuun nimissä länsimaista kolmansiin maihin.

Olemme tilanteessa, jossa kotimaan ongelmat eivät saa aikaan toimia, kunnes ollaan kaivossa. Tai sitten tässä kävi vanhanaikaisesti, väärältä taholta tultiin julki. Ongelma on kasvanut pelkästä tuotannon kustannustasauksesta energia-, turvallisuus-, huoltovarmuus- ja talouskysymykseksi. Monitahoinen ongelma, mutta samalla on mahdollista tarttua useisiin keinoihin.

Ilmastotoimet ovat luonnollisia, mutta tarvitaan pragmaattista ajattelua, jotta energian, raaka-aineiden ja talouden osalta Venäjästä irtautuminen sovitetaan realismiin.

Raul Lehto

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja (ps.)

Pyhtää

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka