Päätoimittajalta Hybridivaikuttaminen haastaa totuuden – Kunnioitus ja suoraselkäisyys tiedon äärellä lujittavat Suomea

Totuuden selvittäminen vaatii systemaattista tiedon keräämistä, kyseenalaistamista ja esitettyjen väitteiden todenperäisyyden tarkistamista.

Ajassamme on ainutlaatuista se, että tietoa on yhä useamman saatavilla. Satelliittikuvien ansiosta esimerkiksi sotaa voi seurata reaaliajassa. Kyky arvioida ja suhteuttaa tietoa ja kyky nähdä asioiden syy–seuraus-suhteet on riippuvainen kunkin omasta sinnikkyydestä. Tässä medialla on tärkeä tehtävä: pyrkiä selvittämään isommalle yleisölle mistä monimutkaisissa tilanteissa perimmiltään on kyse, minkälaisia tavoitteilla eri toimijoilla on konflikteissa, kuka puhuu totta ja mitkä tiedot todella pitävät paikkansa.

Siihen omaan maalaisjärkeen luottaminen johtaa harvoin kaikkein lähimmäs totuutta ja syvällistä ymmärrystä.

Hyvä tilannekuva auttaa toimimaan järkevästi ja löytämään toimivia ratkaisuja. Ymmärryksen syventäminen ei tarkoita asioiden hyväksymistä.

Suomalaisessa ja länsimaisessa perinteessä pyrkimyksellä totuuteen on vankka sija. Oikeusvaltio nojaa siihen, että yhteisesti jaettu käsitys pelisäännöistä toteutuu, yhdessä säädettyä lakia noudatetaan tai parlamentaarisella menettelyllä uudistetaan ja rikoksista tulisi aina rangaista. Yksinkertaisesti eduskunta siis säätää lait, oikeusjärjestelmä nojaa puolueettomuuteen ja media vartioi yhteiskuntaa.

Sosiaalisessa mediassa liikkuu kirjavaa tietoa. Näin on erityisesti tällaisena aikana. Länsi kirjoittaa aktiivisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, Venäjä puolestaan luo kuvaa rajatusta operaatiosta, johon ulkopuolisten ei olisi syytä puuttua. Informaatiovaikuttaminen on leimallista taistelussa ja se näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa sisältöinä, jotka voivat olla valheellisia, tekaistuja tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavia.

Suomessa asuu yli 84 000 ihmistä, jotka puhuvat venäjää äidinkielenään. Suomalaisten suhteet venäläisiin kulttuurin, liike-elämän tai yksityiselämän saralla ovat olleet läheiset. Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Suomessa yhteistyötä venäläisten kanssa on arvostettu ja se on tuonut myös paljon vaurautta. Venäläiset turistit ovat kiitelleet suomalaisten ystävällisyyttä. Siteet ovat lujittuneet arvostaviksi kuluneella vuosituhannella.

Näinä aikoina olisi äärimmäisen surullista, jos venäjänkielisiä suomalaisia tai suomenvenäläisiä kohtaan kohdistuisi leimaamista, syrjintää tai kiusantekoa. Tämä on suomalaisilla tiedossa. Jokainen ansaitsee tulla hyväksytyksi ihmisenä kansallisuudesta tai oman kotimaan poliittisen johdon toimista riippumatta.

Julkaisemme Kymen Sanomien verkkosivuilla poikkeuksellisesti maksuttomana venäjänkielisen artikkelin, joka käsittelee hybridivaikuttamista. Artikkeli julkaistaan täsmälleen samanlaisena myös suomen kielellä.

Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin niitä haasteita, joita lukijat kohtaavat verkossa pohtiessaan tiedon todenperäisyyttä. Suomessa venäjänkielistä sisältöä ovat julkaisseet myös esimerkiksi Yleisradio ja Helsingin Sanomat. Venäjällä lehdistöä on vaiennettu tiukoin rajoituksin, vankeustuomioiden uhalla ja venäjän kielellä on tarjolla vähän näkökulmia toisenlaisiin todellisuuksiin. Suomessa vapaalla journalismilla on vankka jalansija ja toivotamme tervetulleiksi kaikki erilaisista näkemyksistä, ajatuksista ja keskusteluista kiinnostuneet lukijat seuraamaan monipuolisia sisältöjämme.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka