Lukijalta | Maanpuolustustahtoa tulee tutkia myös kieliryhmittäin

Kymen Sanomien pääkirjoituksessa (KySa 22.3.) ruodittiin alun pitäen Helsingin Sanomien uutisoimaa mielipidekyselyä, jonka mukaan suomalaisten jo valmiiksi korkea maanpuolustustahto on Ukrainan sodan aikana kasvanut entisestään. Tämä on erittäin hyvä ja huojentava uutinen.

Mielipidetiedusteluissa selvitetään aina paitsi varsinainen kyselyn kohteena oleva asia myös vastaajien taustatiedot. Näin voidaan siis kertoa, että esimerkiksi perussuomalaisten kannattajakunnassa maanpuolustustahto on vasemmistoliiton kannattajia korkeampaa. Samanlainen erittely voidaan tutkimuksen pohjalta tehdä myös vaikkapa sukupuolen, ikäryhmän, asuinseudun tai ammattikunnan osalta.

Suomessa asuvien henkilöiden maanpuolustustahtoa luotaavassa tutkimuksessa oli kuitenkin unohdettu selvittää yksi merkittävä taustatekijä, tai sitten sitä ei vain jostain syystä uutisoitu. Olisi erittäin tärkeää tietää, millainen maanpuolustustahto maamme eri kieliryhmien edustajilla on.

Suomessa asuvan väestön etninen ja kielellinen rakenne on muuttunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävän kolmensadan. Maassamme asuu nykyisin satojatuhansia muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä. Vieraskielisten prosentuaalinen osuus kasvaa joka vuosi, ja mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä suurempi prosenttiosuus puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Joissain pääkaupunkiseudun kouluissa saattaa jopa yli puolet koululuokasta olla vieraskielisiä.

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjää äidinkielenään puhuvat. Kotikaupungissani Kotkassa sitä puhuu äidinkielenään jo noin viisi prosenttia väestöstä eli paljon useampi kuin maamme toista virallista kieltä, ruotsia. Jos venäjänkielisten määrä Suomessa kasvaa seuraavat 30 vuotta samaa tahtia kuin edelliset 30 vuotta, ohittavat venäjää äidinkielenään puhuvat henkilöt ruotsinkieliset 2060-luvulla. Edellyttäen tietysti, että samalla ruotsia puhuvien maahanmuutto-, syntyvyys- ja kuolleisuusluvut jatkavat nykyisellä tasollaan.

Muita suuria kieliryhmiä maassamme ovat muun muassa kurdi, somali ja arabia. Ja edelleen, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä suurempi on näitäkin kieliä puhuvien nuorten prosentuaalinen osuus. Tämä näkyy esimerkiksi asevelvollisuusikäisten miesten kutsunnoissa. Olisi erittäin tärkeää tietää, millainen maanpuolustustahto siellä vallitsee ja olisiko mahdollisesti jotain, jonka voisimme tehdä paremmin?

Juho Eerola

kansanedustaja, eduskunnan 2. varapuhemies (ps.)

Kotka