Pääkirjoitus Kotkassa yksi kriisikuntakriteeri on voitettu, mutta asukkaita tarvittaisiin kipeästi lisää

Kotkan viime vuoden ylijäämäinen tilinpäätös on päättäjille ja virkamiehille tyytyväisyyden aihe. Reilut kolme miljoonaa euroa plussalle yltänyt tulos on hyvä, kun ennakkoon odotuksena oli nollatulos.

Talouden suunnittelua hankaloittivat menopuolella erityisesti Kymsoten vaikeasti ennakoitavat luvut. Vielä vuoden loppupuolella näytti siltä, että alijäämää olisi tulossa useampi miljoona. Kymsoten laskutuskulut nousivat, mutta samaan aikaan kuntayhtymä teki ennakoitua paremman tuloksen. Tuloksessa ovat mukana valtion koronatukien vaikutukset.

Kotkassa emokaupungin tulosta suurempi huomio kannattaa kiinnittää kumulatiiviseen eli kertyneeseen ylijäämään. Ei ole monta vuotta siitä, kun Kotkassa tuskailtiin lähes jokaisen kriisikuntakriteerin täyttymistä. Yksi näistä oli kumulatiivinen alijäämä.

Kehnoin tilanne oli vuonna 2016, jolloin kaupungin kertynyt alijäämä notkahti 48 miljoonaan euroon. Seuraavana vuonna tehty Kymenlaakson Sähkö oy:n osakkeiden myynti korjasi tilannetta ja pari vuotta myöhemmin noustiin ylijäämän puolelle. Viime vuonna plussaa oli jo yli 19 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kaupunkikonserni on pystynyt kasvattamaan kertyneen ylijäämän lähes 70 miljoonaan euroon.

Kaupungin väkimäärä ja työtä tekevien määrä suhteessa kaikkiin asukkaisiin on laskenut Kotkassa. Kotkalaisia on tällä hetkellä 2 345 vähemmän kuin vuonna 2017. Samalla tahdilla Kotka putoaa parin vuoden päästä alle 50 000 asukkaan kaupungiksi.

Kaupungintalolla on paljon mietittävää siinä, millä keinoin Kotkaan saataisiin uusia asukkaita ja varsinkin työikäisiä. Tavoite on tärkeä, sillä asukasmäärä on taloustilanteen kannalta merkittävin luku.