Pari outoa faktaa: Suomessa ei tiedetä, paljonko päteviä opettajia on tällä hetkellä eikä sitä, paljonko heitä tarvitaan tulevaisuudessa. Lisäksi Suomessa, "koulutuksen mallimaassa", käytännössä kuka tahansa voi toimia opettajana.
Jotta nämä outoudet korjaantuisivat, on muun muassa OAJ jo vuosia kannattanut opettajarekisterin perustamista. Tällä hallituskaudella asia on nytkähtänyt eteenpäin, mutta vielä tarvittaisiin päättäjiltä tahtoa ja tekoja opettajarekisterin toteuttamiseksi.
Miksi opettajarekisteri sitten tarvitaan? Se auttaisi esimerkiksi ennakoimaan, kuinka paljon eri alojen opettajia ja esihenkilöitä tarvitaan tulevaisuudessa. Opettajatarpeeseen vaikuttavat muun muassa poliittiset päätökset valtakunnan ja kuntien tasolla, työelämän muutos, maahanmuutto, ikäluokkien koossa tapahtuvat muutokset ja eläköityminen. Se auttaisi myös oppilaiden ja opiskelijoiden huoltajia selvittämään, onko heidän lapsellaan kelpoinen opettaja. Lisäksi opettajarekisteri tukisi opettajien osaamisen kehittämistä ja auttaisi työnantajia rekrytoinnissa.
Opettajatarpeeseen vaikuttavia muutoksia on jo käynnissä. Nykyisin yhä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Ja vaikka ikäluokat pienenevät, tiedetään, että esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa opettajia tarvitaan entistä enemmän huolehtimaan työikäisten kasvavasta täydennys- ja uudelleenkouluttautumistarpeesta.
Perusopetuksessa huolta on puolestaan jo pitkään aiheuttanut oppimistulosten heikentyminen. Tätä torppaisi tehokkaasti opetusryhmien koon pienentäminen ja opetuksen määrän lisääminen – ja nekin molemmat onnistuvat vain, jos meillä on riittävästi korkeasti koulutettuja ja osaavia opettajia.
Opettajapula on todellisuutta jo nyt. Kuntien eläkevakuutus Kevan arvion mukaan Suomessa on nykyisin pulaa 2 300 pätevästä erityisopettajasta, 4 000 varhaiskasvatuksen opettajasta ja 2 000 luokanopettajasta. Opettajapula jatkuu, koska muun muassa peruskoulun ja lukion opettajia eläköityy noin 14 000 vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi opettajapulaa pahentanee tulevaisuudessa ammatinvaihto. OAJ:n kyselyn mukaan reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa. Yleisimmät syyt alanvaihtosuunnitelmiin ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkka.
Suomessa on useita ammatteja, joiden harjoittajat on rekisteröity. Esimerkkeinä mainittakoon sosiaalityöntekijä, sosionomi, lähihoitaja, farmaseutti, lääkäri, psykologi ja linja-autonkuljettaja.
Vuoden 2021 joulukuussa valtioneuvoston asettamat selvityshenkilöt esittivät opettajarekisterin perustamista. Tämä olisi syytä tehdä vielä tällä hallituskaudella. Opettajarekisterin kiinteän perustamiskustannuksen selvityshenkilöt arvioivat olevan noin kolme miljoonaa euroa viidelle vuodelle. Vuosittainen ylläpitokustannus olisi noin puoli miljoonaa. Kustannuksista vastaisi valtio.
Jotta pitkään kaivattu opettajarekisteri etenee, asiasta tarvittaisiin vielä poliittinen päätös. Lakiluonnoksen valmistelun aika olisi viimeistään kesällä, ja uusi laki olisi syytä saada voimaan 1.1.2023.
Tuomas Riikonen
lehtori, alueasiantuntija
OAJ Kymenlaakso