Kehitysapua on maasta jaettu vuosikymmenet. Yhtä pitkään on kiistelty vaikuttavuudesta ja siitä, onko tähän varaa.
Sipilän hallitus nosti kehitysyhteistyötavoitteen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, tätä emme saavuta. Maa velkaantuu, ja laitamme noin 1,2 miljardia euroa osin harmaisiin hankkeisiin. On perusteltua kysyä, olisiko aika auttaa ensin itseämme. Auttajan pitää olla kunnossa, jotta voi auttaa. Tukea perustellaan sitoumuksin, mutta taso on vaihdellut aiemminkin, kuten 90-luvun lamassa.
Muutama sata miljoonaa tukisi vaikkapa vihreää siirtymää – tai jospa vain ottaisimme vähemmän velkaa. Kehitysavun ilmeinen valuvika on ideologinen kannattaminen tai vastustaminen. Pragmaattisuutta ja kovaa realismia ei ole. Tämä johtaa tiedon vaihtelevuuteen ja epäluotettavuuteen, tulokset ovat ristiriitaisia.
Mukana on korruptoituneita tahoja. Maailmanpankin tutkimus kertoo, että kun maa saa lisää apua prosentin bkt:sta, kasvavat maan kansalaisten talletukset veroparatiiseihin 3,4 prosenttia.
Rahaa virtaa EU:n monivuotisen rahoituskehykseen sekä 750 miljardin elvytyspakettiin. Paketista seuraa Suomelle arviolta vähintään 3 miljardin euron nettotappiot. Osa tuesta valuu saastuttajamaiden saastuttamista tukeviin rakenteisiin, kun me täällä maksamme energiasta viimeisen päälle, ilman tukia.
En kiistä kehitysavun hyviä tavoitteita: naisten ja lasten oikeuksia tai koulutuksen tarvetta. Kiistän sen sijaan esimerkiksi sen, että kehitysapuvaroista myönnettiin 7,4 miljoonan euron investointituki Etiopian ilmatieteen laitoksen säähavaintoinfran ja ennustejärjestelmän kehittämiseen.
Ennustaminen on tärkeää, mutta tuottavampaa olisi vaikkapa istuttaa puita alueelle. Sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, ja puita istuttamalla palautetaan luonnon tasapaino. Näin estetään kuivuutta ja tulvia, luonnon köyhtymistä ja sidotaan hiilidioksidipäästöjä.
Tämä on yksi esimerkki tuesta, joka kantaa ja tuottaa. Tukirahaa poltetaan silti abstrakteihin kohteisiin, kuten poliittisiin ja hallinnollisiin rakenteisiin.
Ovatko tarjoamamme rakenteet kyseisillä alueilla toivottuja ja kestäviä? Sodista, sorrosta, pakolaisista ja diktaattoreista päätellen eivät. Kehitysavulla pitää keskittyä toteuttamaan käytännön elämää turvaavia hankkeita, ja tuki pitää sopeuttaa oman maan rahkeisiin. Ilmeinen tarve avulle koituu muun muassa Ukrainasta.
Raul Lehto, Pyhtää
kunnanvaltuutettu (ps.)