Pääkirjoitus | Voisiko Lenin-patsaan museoida?

Lenin-patsas on kotkalainen kestopuheenaihe. Tiistaina asiaan otti kantaa Kotkan kaupunkirakennelautakunta. Sen käsittelyssä oli kaksi patsasta koskevaa aloitetta. Maaliskuun alussa jätetyssä kuntalaisaloitteessa vaadittiin patsaan poistamista ja patsasta ympäröivän puistikon nimeämistä ajankohtaisesti Ukraina-puistoksi.

Vanhempaa perua on varavaltuutettu Juhani Pekkolan (sd.) valtuustoaloite, jossa ehdotetaan patsaan siirtämistä museoon. Aloitteen mukaan patsaan paikalla pitäisi mieluummin muistella toisen maailmansodan kotkalaisia uhreja.

Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannosen laatimassa polveilevassa vastauksessa torjutaan aloitteiden ehdotukset. Perusteluna on muun muassa se, että pelkkä patsaan kielteinen merkitys ei ole riittävä syy kajota patsaaseen. Nykyihminen osaa myös katsoa patsasta kunnioituksen sijaan tyrannian jäämistönä.

Patsas on kiistatta poikkeuksellinen. Lenin-patsaita on Suomessa vain kaksi, toinen on Turussa. Muualla Euroopassa viime vuosisadan hirmuhallinnon muistomerkit on joko kaadettu tai museoitu. Jälkimmäinen vaihtoehto voisi olla tarpeen Kotkassakin. Nykyisellä paikalla patsas on ollut yli 40 vuotta toistuvan ilkivallan kohteena.

Patsas on oman aikakautensa tuotos. Monelle se on muistutus rähmällään olon vuosikymmenistä. Silti menneisyyden nurjempaakin puolta pitää sietää ja tehdä selväksi tuleville sukupolville. Esimerkiksi Saksassa on keskitysleirimuseoita ja entisen itäblokin maissa on tehty tiliä sekä natsi- että kommunistihallinnosta.

Kaupunkirakennelautakunnan käsittelemät aloitteet etenevät vielä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston listalle. Aika näyttää, ottavatko nämä tahot asiaan toisenlaisen tulkinnan. Varmaa kuitenkin on, että kansalaiskeskustelu jatkuu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka