Pääkirjoitus Fennovoiman ydinvoimalalla ei ole tulevaisuutta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Suomeen nopeimmin energian hinnan nousuna. Kuluttaja joutuu maksamaan polttonesteistä ja lämmityksestä aiempaa enemmän. Myös yritysten energialasku on entistä suurempi.

Suomi on pyrkinyt turvaamaan energiatalouttaan rakentamalla lisää ydinenergiaa – ja ollut tällä linjalla harvinaisuus Euroopan maiden joukossa. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmas reaktori on koekäytössä. Lisäksi Pyhäjoen Hanhikivelle on puuhattu Fennovoiman uutta ydinvoimalaa.

Olkiluodon energia tulee tarpeeseen, mutta Fennovoiman hanke on jo pitkään ollut iso ongelma, josta poliitikot ovat mielellään vaienneet. Hanhikivi on ollut venäläisvetoinen siitä lähtien, kun saksalainen Eon vaihtui venäläiseen Rosatomiin laitostoimittajana. Rosatomin tytäryhtiö omistaa kolmanneksen Fennovoimasta.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomi päätti käynnistää riskiselvityksen siitä, voiko Fennovoiman ydinvoimalalle myöntää rakennuslupaa. Voi kysyä, miksi vasta nyt. Riskit olisi pitänyt punnita tarkemmin jo vuonna 2014, jolloin käsiteltiin voimalan periaatelupaa.

Arkijärjellä riskiarvio on nopea tehdä. Lupaa ei pidä myöntää hankkeelle, jossa on mukana valtiojohtoinen Rosatom. Voimalan tekniikka ja polttoaine tulisivat Venäjältä – maalta, joka aloitti järjettömän sodan Ukrainaa vastaan. Lisäksi voimalan reaktorin painesäiliöt tehtäisiin Donetskissa. Riskit ovat järkälemäiset, riippuvuus Venäjästä kasvaisi. Nykymallilla Hanhikiven ydinvoimalalla ei ole tulevaisuutta.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) päätyi samaan. Lintilä totesi, ettei nykytilanteessa voi esitellä hallitukselle Fennovoiman ydinvoimalan rakennuslupaa. Lintilän arvio on ainoa oikea, vaikka se merkitsee samalla, että monet suomalaiset energiayhtiöt voivat kärsiä menetyksiä. Kaksi kolmasosaa Fennovoimasta omistaa suomalaisten yhtiöiden konsortio, jossa on pienellä osuudella mukana myös Haminan Energia.

Menetyksiin liittyy myös syy, miksi riskiselvitys kuitenkin kannattaa nykytilanteessakin tehdä. Suomi voisi joutua maksamaan vahingonkorvauksia, jos hanke kuopataan kokonaan. Juridiikka tulee selvittää ja luvan epäämisen perusteet kirjata tarkasti.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka