Lukijalta | Ihmisläheistä hoitoa ja hoivaa Kymenlaaksolaisten parhaaksi

En ole sote-alan ammattilainen, mutta minulla on palvelujen käyttäjäkokemusta. Tämän perusteella totean, että sote-henkilöstöllä on erilaisia asiakkaan/potilaan kohtaamis-, hoito- ja hoivakäytäntöjä. Ne vaikuttavat eri tavoin toiminnan inhimillisyyteen, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä palvelujen tarvitsijoiden ja palveluorganisaation talouteen.

Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa vuorovaikutus on avainasemassa. Koen tulleeni silloin tällöin näin kohdatuksi. Empaattisuus ja ohjaus ovat olleet luontainen osa palvelua. Oireeseeni, jopa useampaankin, on kartoitettu syitä ja ratkaisuja. Kokonaisvaltaiset hoitoprosessit ja -polut ovat käynnistyneet oikea-aikaisesti.

Kyseinen palvelukäytäntö on ollut miellyttävää ja vaikuttavaa. Tällä kaikella on positiivisia vaikutuksia myös organisaation toiminnan tuloksellisuuteen.

Käytäntö, jossa lääkärit ovat keskittyneet vain yhteen oireeseen kerrallaan ja jopa tuohtuneet kysymyksistäni, on palveluetiikan vastaista ja vaikutuksiltaan kielteistä. Minua harmittaa, että ministeritasonkin käyttämä ilmaisu ”hoitavien käsien” lisätarpeesta korostaa pelkkiä hoidollisia toimenpiteitä. Näin hoito- ja hoivatyö luokittuu ”käsityöammatiksi”. Kun mielikuvia manipuloidaan, ne alkavat toteuttaa itse itseään.

Hoiva- ja hoitotyön tärkein työväline on työntekijän oma persoona. Se, miten henkilöstö voi toteuttaa ammattietiikkaansa ja -taitoaan, on riippuvainen organisaation toiminta- ja palvelukulttuurista.

Jos kulttuuri ei perustu hoitotyön arvoille ja ihmisarvon kunnioitukseen, työn sisäinen palkitsevuus katoaa ja työ muuttuu uuvuttavaksi suorittamiseksi. Tällä kaikella on vaikutusta toiminnan inhimillisyyteen ja laatuun sekä työtyytyväisyyteen ja alan houkuttelevuuteen.

Asiakkaan/potilaan kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen kohtaaminen ovat tuloksellisen, laadukkaan ja inhimillisen toiminnan perusedellytyksiä, olipa kyseessä lääkäri- tai hoitohenkilöstö. Hyvinvointialueen uuden valtuuston ensisijaisena tehtävänä on laatia strategia, johon lääke- ja hoitotieteen arvoihin nojautuvat asiantuntijat linjaavat tasavertaisina sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta- ja palvelukulttuurin.

Pirjo Romppanen, Kotka

Kymsoten ja hyvinvointialueen varavaltuutettu (sd.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka