Lukijalta: Yhä useampi opettaja on uupunut

Kohta tulee kaksi vuotta täyteen siitä, kun koronapandemia siirsi opetuksen poikkeusoloihin. Näiden kahden vuoden aikana on tapahtunut jotain, mistä päättäjien, työnantajien ja oikeastaan jokaisen suomalaisen olisi syytä olla huolissaan.

OAJ:n juuri julkaisema työolobarometri nimittäin kertoo, että jo kuusi kymmenestä opettajasta kokee, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Kaksi vuotta sitten heidän osuutensa oli silloinkin huolestuttava, mutta silti huomattavasti pienempi (52 %).

Opettajana olen omassa ja kollegoideni työssä seurannut läheltä muutoksia, joiden seurauksista työolobarometrin tulokset kertovat. Korona-aikana opettajille on tullut lisää esimerkiksi suunnittelutyötä ja opetuksen päivittäisarki on mutkistunut, mutta työmäärä tuntui paisuvan vuosi vuodelta jo ennen pandemiaa.

Opettajan edellytetään koulussa olevan moniosaaja ja suoriutuvan mitä erilaisimmista asioista. Työ ei todellakaan rajoitu vain oppitunteihin eikä virka-aikaan, vaan jatkuu usein pitkälle iltaan ja valuu viikonloppuihin. Opettamisen ja oppimisen arvioinnin lisäksi opettaja selvittelee oppilaiden välisiä ristiriitoja, osallistuu oppilashuoltotyöhön esimerkiksi vastaamalla laajoihin kouluterveyskyselyihin. Hän pitää yhteyttä oppilaiden vanhempiin, selvittelee oppilaiden oppimisvaikeuksia ja poissaoloja, puuttuu käytöshäiriöihin ja tukee heikompia oppilaita tukiopetuksella.

Lisäksi opettaja osallistuu koulunsa yleiseen toiminnan kehittämiseen ja koulutyön suunnitteluun. Opettajan odotetaan myös seuraavan pedagogiikan kehitystä ja uudistavan omaa opetustansa.

Opettajan pitäisi saada keskittyä ydintehtäväänsä eli opettamiseen, kasvattamiseen ja arviointiin. Ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä, jotta opettaja ehtii opastaa kaikkia oppilaita. Kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa on oltava riittävästi muita ammattilaisia tukemaan lasta ja nuorta hänen ongelmissaan. Opettaja ei ole sote-alan asiantuntija, siivooja eikä ”yleismies” vaan opetuksen ammattilainen.

Ongelman ratkaiseminen ei ole tärkeää pelkästään opettajille vaan koko Suomelle. Nuorten syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos opettajat voivat paremmin keskittyä opettamiseen, oppimistulokset nousevat ja yhä harvempi nuori syrjäytyy ja putoaa kelkasta. Työelämään siirtyy oppilaitoksista fiksuja nuoria aikuisia.

Seuraava työolobarometri tehdään vuonna 2023. Onko päättäjillä halua tarttua toden teolla opetusalan ongelmiin ennen sitä? Jos ei, huolena ei enää ole vain opettajien heikkenevä työtyytyväisyys ja jaksaminen vaan se, kuinka moni opettaja on siinä vaiheessa ehtinyt vaihtaa alaa.

Tuomas Riikonen, lehtori, alueasiantuntija

OAJ Kymenlaakso

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka