Sote-uudistuksessa järjestämisvastuu neuvolapalveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Keskusteluissa on tuotu esille erilaisia tapoja säilyttää palvelut lähellä perheitä. Jos palvelut ajautuvat kauaksi, väestö ei enää ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen saannissa.
Raskauden ja lapsen kasvun ja kehityksen seurantaa ei voi kokonaan tarjota etäpalveluna. Riskitekijöillä, jotka jäävät havaitsematta tai havaitaan viiveellä, voi olla vakavia seurauksia raskaana oleville ja vauvoille. Myös lasten kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvien rokotteiden antaminen edellyttää fyysisiä tapaamisia. Rokottaminen on kätevää ja kustannusvaikuttavaa terveystarkastusten yhteydessä. Kokonaan rokottamatta jää vain noin yksi prosentti syntyvien lasten ikäluokasta.
Fyysisten tapaamisten lisäksi tarvitaan myös täydentäviä digipalveluja. Niitä onkin otettu käyttöön terveysneuvonnassa, ajantasaisen tiedon välittämisessä ja perhevalmennuksessa. Digipalveluilla ei voi kuitenkaan kokonaan korvata terveystarkastuksia. Läsnätapaaminen antaa kokonaisvaltaisemman käsityksen lapsen ja perheen tilanteesta.
Perheet hyötyvät mahdollisuudesta asioida saman ammattilaisen vastaanotolla. Raskauden aikana alkanut ja lapsen kouluunmenoon asti kestävä pitkä vuorovaikutussuhde lisää tuttuutta ja luottamusta. Kokonaiskuvan saanti perheen tilanteesta tukee tuen tarpeiden varhaista havaitsemista ja avun antamista. Ennaltaehkäisevä työ ja viiveetön hoito ovatkin huomattavasti huokeampia kuin korjaavat palvelut. Omahoitajamallia ei näistä syistä kannata vaihtaa palvelubussin tai ostopalvelusetelin mukana tuomiin vaihtuviin työntekijöihin. Ostopalveluseteli keskittyy tiettyyn yksittäiseen palvelun tarpeeseen - ei asiakkaan kokonaistilanteeseen.
Vanhemman mielenterveysongelma, päihteiden riskikäyttö tai lähisuhdeväkivalta kytkeytyvät usein yhteen. Hoidon jatkuvuus auttaa saamaan kokonaiskäsityksen perheen tilanteesta tarvittavan hoidon järjestämiseksi. Terveystarkastuksiin sisältyy keskustelua vanhempien voinnista ja perheen arjesta. Vanhempien pärjäävyyttä ja mielenterveyttä tukemalla edistetään parhaiten lasten hyvinvointia.
Ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi on perusteltua säilyttää lähineuvolat ja omahoitajamalli. Hyvää ei kannata romuttaa, vaan antaa palveluille riittävät resurssit.
Tuovi Hakulinen
dosentti, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos