Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Tänään kannattaa äänestää – Pohjoinen vs. etelä on vain yksi näkökulma vaaleihin

Jos aluevaalit ovat kiinnostaneet vähän tähän asti, kannattaa kääntää kurssia. Tänään on syytä äänestää.

Aluevaltuusto pääsee linjaamaan isoista asioista. Kuinka kauan joutuu odottamaan ambulanssia tai paloautoa, mistä masentunut nuori saa apua, miten voi saada hyvää saattohoitoa tai kokea turvallisen synnytyksen. Kuinka nopeasti saa ajan lääkärille.

Nämä palvelut koskettavat jokaista kymenlaaksolaista, ainakin välillisesti.

Jokainen tämän lehden ja kolumnin lukija kuuluu siihen porukkaan, joka äänestää aluevaaleissa melko todennäköisesti. Eroja äänioikeutettujen välillä kuitenkin on. Mitä korkeampi tulo- ja koulutustaso, sitä todennäköisempää on, että käy äänestämässä. Peruskoulun suorittaneista aluevaaleissa äänestää tuskin edes kolmannes. Tässä onkin paradoksi aluevaalien kannalta. Mitä matalampi koulutus- ja tulotaso – etenkin nuoremmissa ikäluokissa – sitä todennäköisempää on, että julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille on ennen pitkää omassa arjessa käyttöä. Juuri näiden vaalien kannattaisi kiinnostaa myös niitä, jotka eivät yleensä äänestä.

Kouvolassa on kovasti myllytetty äänestämään paikallisia ehdokkaita. Kymen Sanomissa olemme harkitusti valinneet linjan, jonka mukaan emme ohjaa lukijoidemme äänestyspäätöksiä. Siihen on painavat syyt.

Levikkialueellamme on viisi kuntaa. Kukin valitkoon omien arvojensa mukaan joko puolueen tai oman paikkakunnan ehdokkaan, puolueesta riippumatta. Tiedämme, mikä on kaupunkiemme vetovoimaisuus tai kulttuurinen merkitys koko Suomen historiassa pohjoiseen sisarkaupunkiin verrattuna. Sitä kädenvääntöä ei tässä yhteydessä nyt käydä. Pohjoisessa kytee harmi keskussairaalan sijainnista. Aluevaaleissa ei silti ole kyse pohjoisen ja etelän välisestä väännöstä, vaan koko maakunnasta. Jos edes sote-asioissa ei pystytä pääsemään irti omasta nurkkakuntaisesta mentaliteetista, niin miten saada omaa kotikuntaa näyttämään vetovoimaisena asuinpaikkana ulospäin?

Pohjois-Kymenlaaksossa on 67 640 äänioikeutettua, etelässä yhteensä 68 090. Jokainen voi ennakoida, miten vaaleissa käy, jos äänestysprosentti jää etelässä alhaiseksi tasaisesta lähtöasetelmasta huolimatta.

Aluevaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa ja d'Hondtin menetelmä. Näissä vaaleissa on vain yksi vaalipiiri. Se tarkoittaa sitä, että kunkin puolueen ehdokkaat laitetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen koko Kymenlaaksossa, ei kunnittain. Omassa kunnassa näkyvän ehdokkaan äänestäminen voi tarkoittaa sitä, että läpi meneekin sellainen puolueen ehdokas Pohjois-Kymenlaaksossa, joka on ahkerasti kampanjoinut.

Pohjois-Kymenlaaksossa on 67 640 äänioikeutettua, etelässä yhteensä 68 090. Jokainen voi ennakoida, miten vaaleissa käy, jos äänestysprosentti jää etelässä alhaiseksi tasaisesta lähtöasetelmasta huolimatta.

Kunnallispoliittisen päätöksenteon sijaan aluevaltuustot tekevät kuitenkin juuri strategisia linjauksia, ja puolueen linja vaikuttaa taustalla. Ei kannata siihenkään sokeasti luottaa, että kouvolalainen valtuutettu tuntisi yhtä hyvin oman kotikulman haasteet, saatikka haluaisi ne ratkaista. Valinta ei siis ole yksinkertainen, mutta yksi asia on selvä: jälkikäteen ei voi kuin harmitella, jos ääni on jäänyt antamatta.