Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Kyllä Kymenlaakson yliopistokeskukselle

Kymenlaakson maakuntahallitus ehdotti 19. tammikuuta, että Kymenlaaksoon tarvitaan yliopistokeskus. Ehdotus on erinomaisen hyvä ja kannatettava.

Kymenlaakso on tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta Suomen heikoin maakunta. Pohjois-Pohjanmaalla (Oulun seutu) on tutkimus- ja kehitysmenoja vuodessa asukasta kohden 1873 euroa. Vastaava luku meillä Kymenlaaksossa on vain 176 euroa asukasta kohti.

Kymenlaakson ero Pohjois-Pohjanmaahan on puhutteleva. Mitä Oulussa on tehty paremmin, kun pohjoinen paikoilleen jämähtänyt kaupunki nousi parissa vuosikymmenessä merkittäväksi tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödyntäväksi ja jatkuvasti uutta yrittäjyyttä synnyttäväksi vauraaksi alueeksi?

Oulu perusti 80-luvun alussa teknologiakylän yliopiston ja yritysten kylkeen. Teknologiakylä synnytti yliopiston, yritysten ja julkisten toimijoiden verkoston, joka tuki määrätietoisesti toisten tekemistä ja menestystä. Oulun teknologiaihme on tänä päivänä Nokian romahduksen jälkeen entistä vahvempi, koska se pohjautuu nimenomaan satoihin pk-yrityksiin eikä ole yhden ison toimijan varassa.

Samaa kannattaa tavoitella meillä Kymenlaaksossa, omalla tavalla. Tarvitsemme yliopistokeskuksen, joka voi toimia alustana ja tarjota korkeatasoista koulutusta sekä houkutella maakuntaamme yrityksiä osaavien ihmisten perässä.

Mistä nämä osaamisen alustat Kymenlaaksoon sitten syntyvät? Kotkassa on rakenteilla uusi Kantasataman alue, jonne rakentuu tasokkaan ammattikorkeakoulumme Xamkin uusi kampus. LUT rantautuu vahvasti ensi syksynä Kouvolaan uuden tuotantotalouden DI-koulutusohjelman avulla. Syntyessään yliopistokeskus tukisi niin LUT:n kuin Xamkin tarjoamaa koulutusta. Monta yhdessä ja yhteistyössä on enemmän kuin monta yksikköä erillään ja yksin.

Kaikki tämä pitää tehdä yhteistyössä, oppilaitokset, yritykset ja julkiset toimijat yhdessä. Yksin ei kukaan pärjää, mutta tiiviissä ja avoimessa verkostossa voidaan tukea toinen toista ja rakentaa omaa sekä yhteistä menestystä.

Kymenlaakson tie tutkimus- ja kehitystoiminnan parempiin ja konkreettisiin tuloksiin on mahdollista. Se vaatii pitkäjänteistä useiden vuosien, kärsivällistä, kaikkien osapuolten hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä.

Kari Jääskeläinen

Aluejohtaja

Kymen Yrittäjät