Lukijalta | Onko hyvinvointiyhteiskunta pelkkää sananhelinää?

Edellinen hallitus pyrki toteuttamaan sote-uudistuksen tehden siitä hallitusvastuussa olleiden puolueiden arvojen ja ideologioiden näköisen. Lakiuudistus kuitenkin kaatui, muun muassa perustuslaillisiin ongelmiin. Siinä uudistuksessa olisi ollut enemmän painotuksia yksityisen sektorin osallisuuden laajentamiseksi terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Olisi myös lisätty verovarojen ohjaamista näiden yritysten tukemiseen.

Perusidea nykyisessä uudistuksessa ja edellisen hallituksen uudistusehdotelmassa on sama. Sote-palveluiden tuotantoa pitää tehostaa, keskittää ja koordinoida paremmin, jotta kulujen kasvua voitaisiin hillitä. Molemmissa vaihtoehdoissa kulut kasvavat, johtuen muun muassa yhteiskunnan ikärakenteesta. Ei vasemmistolla eikä oikeistolla ole kristallipalloa kulujen vähentämiseen ja hillitsemiseen. On erilaisia oikeiksi kokemiaan vaihtoehtoja.

Nyt tarvittaisiin konsensusta. Toivon niin vasemmiston kuin oikeistonkin asettuvan yksissä tuumin rakentamaan sote-alueista lakiuudistuksessa määritellyn mukaisia kokonaisuuksia.

Suomen bruttokansantuotteella voidaan tuottaa laadukkaat hyvinvointipalvelut julkinen ja yksityinen sektori yhdessä toimien. Oleellisinta on, että halutaan sitä ja että ei aseteta vastakkain samoista euroista kilpailemaan vanhustenhoitoa ja esimerkiksi mielenterveydenhoitoa.

Ekonomistit ja terveydenhuollon osaajat laskekoot palveluiden kulut, niin että edellä mainitunlaisia valintoja ei jouduta tekemään. Budjetin tulisi olla riittävä, eikä alimitoitettu poliittisten irtopisteiden toivossa.

Anna äänesi kuulua aluevaaleissa. Näin vaikutat sote-palveluihin, niiden laatuun ja saatavuuteen kotikunnassasi ja koko Kymenlaaksossa. Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää apua tarvitseva ihminen, ei siis pelkkä anonyymi kuluerä.

Lauri Bruce, Pyhtää

aluevaaliehdokas (vas.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka