Lukijalta | Ovatko hyvinvointialueet organisaatiota vai ihmistä varten?

Sote-uudistuksen tuomat hyvinvointialueet saavat valtion rahoitusta noin 20 miljardia euroa vuodessa. Tämä raha ei putoa puusta, vaan se on veronmaksajien tuottamaa valuuttaa.

Julkisten varojen käyttö tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti tulee olemaan iso haaste sote-uudistuksessa. Tätä haastetta helpottaa, jos organisaatiolla on selkeä missio, visio ja strategia.

Strategian tulee sisältää selkeät tavoitteet ja niiden seurantajärjestelmät eli luotettavat mittarit. Palautteenantojärjestelmien tulee olla selkeitä, jatkuvia ja toiminnan suuntaan vaikuttavia.

Yhtä tärkeää on kysyä, ketä varten organisaatio on olemassa. Missä suhteessa organisaatio on hallinnon pyörittämistä ja olemassaoloaan varten ja missä suhteessa se on asiakasta varten? Nämä kysymykset ohjaavat julkisten varojen käyttöä eli sitä, missä suhteessa rahaa menee hallinnon pyörittämiseen verrattuna palveluihin asiakkaille.

Jopa hyväntekeväisyysjärjestöillä hallinnon pyörittämiseen menee merkittävä osa lahjoituksista. Miten tuleekaan käymään sote-uudistuksessa, jossa puhutaan aivan uudesta ja massiivisesta hallinnon tasosta sekä rahasummista, joihin voi helposti hukkua miljoona tai pari?

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluita kustannusten kasvua hillitsemällä. Tulevien aluevaltuutettujen tulee olla erityisen tarkkana siitä, että tuo kustannusten kasvujen hillitseminen kohdistuu hallintoon, eikä varsinaisiin sote- ja pelastuspalveluihin. Tällöin organisaatio on olemassa ihmistä eikä itseään varten.

Ilari van der Steen, Kotka

Aluevaaliehdokas (ps.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka