Aloitetaan varmalla tiedolla: pörssikurssit romahtavat. Ikävä kyllä kukaan ei tiedä, kuluuko siihen viikko, vuosi vai pidempi aika. Laskuihin varautumisessa ongelmana on, että silloin voi menettää myös nousut. Varautuminen voikin joskus aiheuttaa suuremmat menetykset kuin pelätystä laskusta olisi koitunut.
Tieto eteläafrikkalaisesta koronavirusmuunnoksesta käänsi viikon lopulla kurssit alamäkeen ympäri maailmaa. Kun tiedot omikronista ovat tarkentuneet, maanantaina nähtiin jo korjausliikettä. Edestakainen vatkaus kuuluu pörssin luonteeseen.
Tuoreessa muistissa on ensimmäisen koronakevään raju kurssilasku. Silloin pelättiin, että korona hiljentää koko maailman. Ei kuitenkaan tarvinnut pitkään odottaa, kun koronakuopasta oli noustu. Nyt kurssit ovat liitäneet aivan uusille tasoille.
Omikron on muistutus siitä, että suunta voi taas vaihtua joko lievempänä korjausliikkeenä tai jopa romahduksena.
Vaikka osakesijoittaminen ei koko kansan harrastus olekaan, pörssin tapahtumat vaikuttavat melkein kaikkiin – jos ei muuten, niin yleisen taloudellisen tilanteen kautta. Sekin on syytä muistaa, että suomalaisten eläkkeiden kattamiseksi kerätyistä eläkerahoista iso osa on sijoitettu pörssiosakkeisiin.
Korot ovat olleet pitkään alhaalla, joten pörssi on ollut monelle peruspalkansaajallekin järkevä vaihtoehto ylimääräisen varallisuuden sijoittamiseksi. Suorien osakeomistusten ohessa moni omistaa pörssiä erilaisten rahastotuotteiden kautta. Pörssiin liittyvän riskin vastapainona on pitkällä aikavälillä keskimäärin hyvä tuotto.
Tulevaa pörssilaskua odotellessa jokaisen osakkeita omistavan kannattaa käydä sisäinen pohdinta siitä, kuinka hyvin oma talous kestää kurssien laskun.
Tärkein sääntö sijoittamisessa on hajauttaminen. Kun omaisuus on jakaantunut vaikkapa asuntoon, metsiin, osakkeisiin ja pankkitilille, pörssin heilahdukset eivät osu kaikkeen kerralla.
Jos varat pitäisi pystyä realisoimaan nopeasti, pörssi ei yleensä ole kovin hyvä valinta. Toimiva strategia kurssilaskujen selättämiseksi on nimittäin usein odottaminen.