Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Vapaaehtoistyö säästää henkiä

Petri Karjalainen

Sopimuspalokunnat ovat sananmukaisesti elintärkeitä koko Kymenlaakson pelastustoimessa. Vapaaehtoispohjalla toimivien palokuntien ensivastejärjestelmän hyödyt näkyvät erityisesti isojen taajamien ulkopuolella. Sopimuspalokunnan yksikkö on reuna-alueilla usein ensimmäisenä paikalla antamassa ensiapua.

Maakunnan sisäiset luvut kertovat paljon. Viime vuonna Kymenlaakson pelastustoimella oli runsaat 3 500 tehtävää. Sopimuspalokunnat osallistuivat niistä noin 60 prosenttiin.

Sopimuspalokunnat saavat työstään toimintakorvausta. Sen käyttö vaihtelee: osa palokunnista jakaa korvauksesta palkkaa pelastustehtäviin osallistuville, osa on käyttänyt sitä esimerkiksi kiinteistöjen ylläpitämiseen. Iso osa työstä tehdään kuitenkin käytännössä talkoilla.

Kymenlaakson pelastuslaitos teki viime viikolla sopimuspalokuntiensa kanssa viiden vuoden palokuntasopimuksen. Uutta aletaan kuitenkin valmistella jo ensi vuonna. Siinä päivitetään vastuut ja korvaukset uudella tavalla. Nykyinen sopimus perustuu pitkälti lähes parinkymmenen vuoden takaisiin käytäntöihin ja toimenkuviin.

On melko erikoista, ettei liki 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia tehtävissä ja vastuissa ole otettu kunnolla huomioon aiemmin. Sopimuksen uudistaminen on tarpeen myös siksi, että koko pelastustoimi siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Samalla rahoitus muuttuu niin, että kuntien sijasta maksaja on valtio. Rahoituksen taso on vielä auki, mutta alustavien laskelmien perusteella Kymenlaakso on menettämässä rahoitusta nykytasosta sekä pelastustoimessa että sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Niukkenevien varojen takia sopimuspalokuntien merkitys ei ainakaan vähene. Samalla niiden toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sopimuspalokunnat on hyvä ottaa kiinteästi mukaan tulevan uudistuksen käytännön suunnitteluun Kymenlaaksossa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka