Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Veneilijöihin kannattaa panostaa

Antti-Jussi Larvio

Veneilyn ympärillä liikkuvat isot rahat. Se käy ilmi tiistaina julkaistusta Veneilyn taloudelliset vaikutukset 2021 -tutkimuksesta. Saaristoasianneuvottelukunnan tilauksesta tehty tutkimus kertoo, että veneilijät käyttivät harrastukseensa tänä vuonna noin 400 miljoonaa euroa. Mukana summassa ei ole harrastuksen aloittamiseen tarvittava veneen hankinta.

Tutkimukseen vastanneet lähinnä eri veneilyjärjestöihin kuuluvat – ja siis aktiiviset veneilijät – olivat varsin tyytyväisiä menneen kesän veneilykokemuksiin. Arvosana-asteikolla 1–5 keskiarvoksi tuli 4,1, jonka sai myös itäinen Suomenlahti.

Veneilijät ovat monelle rannikkokunnalle merkittävä matkailijaryhmä, eikä vähiten rahankäyttönsä ansiosta. Tutkimuksen mukaan vierasvenesatamassa yöpynyt kolmen hengen veneseurue käytti keskimäärin 118 euroa päivää kohden ja keskimäärin 2 550 euroa koko veneilykaudella.

Vaikka koronapandemia lisäsi veneilyä, mikä osaltaan näkyy tutkimuksen euroluvuissa, on hyvä muistaa, etteivät veneet ja veneily koronan jälkeen mihinkään katoa. Moni veneilyn nyt löytänyt varmasti innostuu kesän hyvien veneilykokemusten myötä jatkamaan aktiivista veneilyä myös koronan jälkeisinä kesinä.

Tutkimuksessa mukana olleista kaupungeista Kotkassa on parhaiten tiedostettu venematkailun taloudellinen potentiaali. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Kotkan Sapokka ei siitä huolimatta saanut kovin hyvää arvosanaa palvelutarjonnastaan. Kotkalle tuli arvosana 3,3. Mainittakoon vertailun vuoksi, että Hanko kuittasi palvelutarjonnastaan arvosanan 4,4.

Vaikka Hamina ja Virolahti eivät olleet tutkimuksessa mukana, antaa Kotkan arvosana osviittaa myös niille.

Vierasvenesatamia on kaikissa kolmessa kunnassa kehitetty, mutta niihin kannattaa edelleen kiinnittää huomiota. Nykyveneilijät ovat vaativia ja noihin vaatimuksiin on syytä vastata, jotta purret eivät seilaa ohitse.

Kommentoi