Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Suurin ympäristövaikutus syntyy kun ei tehdä lainkaan hävikkiä

Syyskuun puolivälissä vietettiin valtakunnallista Hävikkiviikkoa, joka jälleen muistutti eri tavoista vähentää ruokahävikkiä. Tänä vuonna mediassa annettiin vinkkejä vaikkapa ylijäämäruoan kompostoinnista tai antamisesta lemmikkieläimille. Nekin ovat parempia ideoita, kuin ruoan päätyminen sekajätteeseen.

Suurin ympäristövaikutus olisi sillä, ettei ruokahävikkiä syntyisi lainkaan. Kestävän kehityksen kannalta ruoantuotannolla on merkittävin rooli ruokaketjussa. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy tuotannossa eikä niinkään ruoan pakkaamisessa, kuljetuksessa tai jätteeksi päätyessä.

Maailmanlaajuisen ruokajalanjäljen pienentäminen alkaakin siitä, että lopetamme resurssien tuhlaamisen. Tarve hankkia täysin uusi tuote poistuu, kun ostaa kierrätetyn tai hävikkiin muussa tapauksessa päätyvän tuotteen. Eli kun tuote pelastetaan hävikiltä, sen tilalle ei tarvita korvaavaa uutta tuotetta. Näin uuden tuotteen tekemiseen tarvittava energia ja päästöt säästyvät.

Ruotsin ympäristövirasto IVL laski hiljattain, että jopa 90 prosenttia tuotteen hiilipäästöistä pelastuu, kun tuote ei päädy hävikkiin. Loppu 10 prosenttia olisi voitu hyödyntää hävitysprosessissa energian talteenottona.

EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että jäsenmaiden tulisi puolittaa hävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin minimointi myös kotona olisikin avainasemassa, jotta voimme saavuttaa kansainväliset ruokahävikin vähennystavoitteet.

Michaela Böckelman

Suomen-maajohtaja

Matsmart

Kommentoi