Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Kannustinloukkujen purkamisen vaikeus

Viime päivinä poliitikkojen puheissa ovat vilahdelleet kannustinloukut ja niiden purkamiset.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1979. Koska muistan kaiken, ja varsinkaan en unohda mitään, niin 42 eduskunnassa viettämänsä vuoden aikana Zyskowicz on varovaisesti arvioiden puhunut vajaat 25 vuotta kannustinloukkujen purkamisen puolesta. Tästä Benille suuri kiitos. Miksi kannustinloukkuja ei saada puretuksi, vaan se on aihe, joka tietyin väliajoin ponnahtaa esiin?

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen piti päättää 110 miljoonan euron työllisyystoimista syyskuun budjettiriihessä seuraavan kymmenen vuoden ajalle, mutta homma lässähti kasaan. Kesälomalta palannut opetusministeri Li Andersson vastusti toimia, koska niitä ei ollut valmisteltu.

Nyt työllisyystoimet on siirretty ensi talvelle, mutta tuleeko mahdollisista työttömyysturvan porrastuksista mitään? Kannattaisi ainakin aloittaa valmistelu hetimiten, sillä etuuksien heikentäminen on vaikeaa ja hidasta puuhaa nykyhallitukselle. Oma veikkaukseni on, että puihin menee jälleen kerran.

Kun Zyskowicz aloitti kansanedustajana, niin hieman liioitellen Suomen valtio oli likipitäen velaton. Vuoden 2022 lopulla Suomen valtion velka nousee arviolta 146 miljardiin euroon. Niinhän se on, että ennen oli kaikki paremmin.

Poliitikot siis pystyvät velkaannuttamaan maan, mutta samana aikana eivät kykene poistamaan kannustinloukkuja. Tuhlaaminen on helpompaa kuin säästäminen. Kokoomukselle ja kristillisdemokraateille kiitokset siitä, että molempien puolueiden vuoden 2021 varjobudjeteissa ehdotettiin satojen miljoonien leikkauksia per vuosi asumistukiin. Ehkäpä vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen voidaan todeta, että tästä se lähtee.

Pentti Heinonen

Hamina

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka