Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Näkökulma: Työvoimapulan ratkaisu on aluetason työnantajahaastatteluissa ja yhteistyössä

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Miten työnantajien osaamis- ja koulutustarpeisiin voidaan vastata, jos työnantajia ei kohdata henkilökohtaisesti? Kohtaamalla saadaan työnantajakohtaista tarvetietoa.

Hallitus toisensa jälkeen on kirjannut ohjelmaan työmarkkinoiden kohtaannon parantamisen. 1.9. 2021 aloitti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Opetushallituksen erillisyksikkönä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Kohtaanto-ongelmat kuitenkin jatkuvat. Yritysten kasvu estyy ja hyvinvointivaltion ylläpito vaarantuu. Yli kymmenen vuotta lähitulevaisuutta ennakoinut ammattibarometri on osoittanut, että käytännössä kaikilla alueillamme on pula esimerkiksi sairaanhoitajista.

Tiedon olisi pitänyt johtaa sote-alan työnantajien haastatteluihin ja jatkotoimenpiteiden pohtimiseen yhteistyössä alueella oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Näin ei ole tapahtunut, eikä uusi palvelukeskus sitä takaa. Kokonaisnäkemys ja osaaminen puuttuvat.

Ongelma on, että työnantajia ei systemaattisesti ja säännöllisesti sekä kattavasti kohdata henkilökohtaisella tasolla. Puhe ja toiminta on liiaksi valtakunnantason toimintaa, ylhäältä alaspäin vaikuttamista, projekteja, yrityksiä tehdä sähköisiä kyselyitä – kohtaamatta työnantajia riittävästi.

Alueilla tapahtuvia työnantajien kohtaamisprosesseja ei tueta valtakunnan tasolta tarpeeksi. Alueilla kohtaamista ei osata eikä oppilaitosten palkkausjärjestelmät tue kohtaamista. Pullonkaulana yritysten kasvussa on yrittäjä itse tekemäni Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimuksen perusteella. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisussa keskeisin pullonkaula ovat asiasta vastaavat viranomaishenkilöt.

Nopein ratkaisu on soveltaa Kymenlaakson nykyinen toimialakohtainen ennakointimalli muualle Suomeen.

Jos tilanne jatkuu työnantajia kuulematta, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma pahenee jatkossakin. Työttömyys lisääntyy niin nousu- kuin laskusuhdanteessa, kun koulutus ja muut toimet eivät vastaa tarpeeseen. Tietyt alat joutuvat työvoimapulan johdosta kriisiin, esimerkiksi sote-ala ja viennille tärkeä logistiikka-ala. Merkkejä kriisistä on myös matkailualalla ja muilla perusaloilla, kuten metalli- ja metsäalalla, jotka tuottavat tarvittavan taloudellisen ylijäämän alueille ja yhteiskuntaan.

Valtakunnallinen taso yrittää ratkaista ongelmaa palvelukeskuksella ja sinänsä välttämättömällä työperäisen maahanmuuton lisäämisellä. Osa tehtävistä automatisoidaan tai resurssien käyttöä parannetaan alustatalouden ratkaisuiden avulla. Hyvinvointivaltion rahoituspohja voi silti pettää.

Nopein ratkaisu on soveltaa Kymenlaakson nykyinen toimialakohtainen ennakointimalli muualle Suomeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen jatkuvan oppimisen koordinaattori on jo vuoden koordinoinut esimerkillisesti alueellisia, noin 3–5 vuoden päähän ennakoivia toimialakohtaisia ennakointiprosesseja. Malli on käytössä nyt myös Etelä-Karjalassa.

Mallissa maakunta valitsee sekä syksyisin että keväisin kaksi toimialaa, jotka se käy lävitse. Alat valitaan tärkeyden ja ajankohtaisuuden perusteella. Henkilökohtaisia työnantajahaastatteluita tehdään TE-toimiston ja usean oppilaitoksen kanssa yhteistyössä oppien ja välittömästi tarpeisiin reagoiden.

Tulokset tulkitaan yhteisessä foorumissa oppilaitosten, alan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa jatkotoimenpiteiden tunnistamiseksi.

Malli pilotoitiin Kymenlaaksossa vuosina 2018–2020 Etiäinen-koulutustarpeiden ennakointihankkeessa. Juuret ovat muissa Pohjoismaissa sekä Suomessa Vaasan seudulla ja Varsinais-Suomessa. Mallin soveltaminen koko Suomeen olisi nopein ja tehokkain tie vaikuttaa työmarkkinoiden kohtaantoon Suomessa.

Valtakunnan tason toimijoiden tulisi tukea tätä alueellista toimintaa ja koota valtakunnallinen näkemys eri toimialojen tarpeista näistä aluetason prosesseista. Kymenlaakson mallissa hyödynnetään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön keskeisiä elementtejä.

Yrjö Myllylä

YTT, ennakoinnin asiantuntija, delfoi-manager

Salo

Kommentoi