Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Jääkö Kaakkois-Suomi jälleen väliinputoajaksi EU:n alue- ja rakennepolitiikassa?

Euroopan unionin uutta 7-vuotista ohjelmakautta koskeva miljardiluokan alue- ja rakennepolitiikan rahoitus on odottanut jakopäätöstä jo toista vuotta. Päätös on puhtaasti kansallinen ja rahoituksen jakokriteerit määriteltävissä kansallisesti.

Keskustelu rahoituksenjaosta on noudattanut pitkälti asetelmaa köyhä Itä- ja Pohjois-Suomi vastaan rikas ruuhka-Suomi. Suomen aluekehityksen kuva ei ole näin mustavalkoinen.

Ydinkysymykset, kuten heikko pk-yritysdynamiikka ja negatiivinen työpaikka- ja väestökehitys sekä niistä aiheutuva moniongelmaisuus ovat erityisen kouriintuntuvia Kaakkois-Suomessa. Tilannetta heikentää itärajan koronasta aiheutuva sulkeminen.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso rinnastetaan rahanjakokeskustelussa menestyvään ruuhka-Suomeen, vaikka Kaakkois-Suomen kehitys on ollut monilla mittareilla heikkoa ja Kymenlaaksossa jopa maan heikointa.

Päättymässä olevalla ohjelmakaudella rahoitustasossa on ollut jopa viisinkertainen ero Kaakkois- ja Itä-Suomen välillä Itä-Suomen hyväksi. Mikäli keväällä valmistelussa ollut esitys toteutuu, tilanne ei muutu tulevalla ohjelmakaudella. Kaakkois-Suomeen esitetään Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta aiempaakin vähemmän. Esitys ei ole aluekehityksen valossa mitenkään perusteltua ja jättää Kaakkois-Suomen järjestelmän väliinputoajaksi.

Tilanteesta kärsivät – paitsi korkeakoulut, kunnat ja kehittämistoimijat – etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Euroopan aluekehitysrahaston varoilla voidaan tukea pk-yritysten investointeja ja aluetalouden uudistumista. Juuri näitä toimia kaivataan teollisuuden rakennemuutoksesta ja työpaikkakadosta kärsivässä Kaakkois-Suomessa.

EU-aluevaroja koskevassa ratkaisussa on huomioitava Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Ratkaisun on oltava oikeudenmukainen niille alueille, joissa tarvitaan välineitä negatiivisen työpaikka- ja väestökehityksen katkaisemiseksi.

Riikka Turunen

Keskustan Kymenlaakson piiri

Jouni Kemppi

Keskustan Karjalan piiri