Varsinais-Suomen Ruskolla kotihälytystehtävälle mennyttä poliisia ammuttiin tämän viikon maanantaina.
Poliisilla ei ole hengenvaaraa, mutta ampujaksi epäilty mies kuoli sairaalassa ampumisessa saamiinsa vammoihin. Kyseessä oli 2000-luvulla kymmenes tapaus, jossa poliisin voimankäytön seurauksena joku kuolee.
Poliisi hoiti viime vuonna Suomessa yli miljoona yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävää.
Poliisitarkastaja Ari Alanen totesi Ylen haastattelussa, että hälytystehtävissä ampuma-asetta on käytetty vuosittain noin kymmenessä tehtävässä.
Alanen arvioi, että aseen käyttö on viime vuosina hieman lisääntynyt, koska myös vastapuoli on alkanut käyttää kovempia otteita.
Poliisia vastaan hyökätään erilaisin tavoin entistä useammin. Pahimmillaan hyökkäykset ovat kohti ampumisia. Lievimmillään tapaukset ovat esimerkiksi tönimisiä tai ohi menneitä lyöntiyrityksiä.
Poliisiammattikorkeakoulun opettaja, komisario Juha-Matti Huhta arvioi, että poliisi joutuu erilaisten väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi kymmeniä kertoja päivittäin.
Poliisin kohtaaman väkivallan todellista määrää on mahdoton arvioida, koska kaikki tapaukset eivät päädy tilastoihin.
Vajaa vuosi sitten julkaistun Henri Rikanderin ja Mika Sutelan tutkimuksen mukaan poliisia vastaan hyökätään tyypillisimmin lyömällä, potkimalla, puremalla ja sylkemällä.
Tutkijakaksikon mukaan yleinen yhteiskunnallinen kehitys ei ennusta, että tilanne olisi muuttumassa yhtään helpommaksi.
Ase tai nyrkit kaivetaan esille hyvin herkästi esimerkiksi alkoholisoituneiden ja syrjäytyneiden keskinäisten riitojen yhteydessä.
Kahtiajakautuminen näkyy: väkivalta kohdistuu toisiin syrjäytyneisiin tai sitten tilannetta selvittelemään tulleeseen poliisiin, ei niinkään sivullisiin.
Poliisi on kenttätyössä koko ajan vaarassa joutua hengenvaaralliseen tilanteeseen.
Sellaista työtä on syytä kunnioittaa.