Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Päätoimittajalta: Lukeminen antaa juuret ja pakotien arkeen – Nopea tiedonvälitys on vienyt tilaa lukemiselta, hitailta juonenkäänteiltä ja syventymiseltä

Heidi Ekdahl

Huoneen lattialla oli aikakauslehti. Taapero lähestyi sitä ja asetteli peukalon ja etusormen kiiltävän valokuvan päälle ja loitonsi sormia toisistaan. Kuva pysyi liikkumattomana. Kämmen läiskähti keskelle kuvaa, lapsi tarttui lehteen kaksin käsin ja heitti sen hihkaisten eteensä. Kuva ei suurentunutkaan. Ehkä sormien liike oli tullut lihasmuistista, ajattelematta.

Uusi sukupolvi on tottuneempi käsittelemään laitteita, joissa on kosketusnäyttö kuin tutkimaan kirjoja, lehtiä tai postikortteja. Kirjan hyve on sen yksinkertaisuudessa. Aivoille tekee hyvää, kun voi kääntää käsin sivua ja hallita itse sitä informaatiota, mikä oman käsityskyvyn äärelle tulvii.

Älylaitteet ovat haastaneet lukemisen. Uskon, että se vaikuttaa syvällisemmin ajatteluumme ja kulttuuriimme kuin vielä ymmärrämme.

Lukemisen avulla voi matkustaa ajassa ja paikassa. Sanavaraston kehittyminen auttaa järjestämään ajatuksia ja uutta tietoa. Tässä rajoitusten sävyttämässä arjessa lukeminen voi tarjota rentouttavan pakotien arjesta ja tuoda vaihtelua samankaltaisina toistuviin päiviin.

On hienoa, että viestinnän muodot kehittyvät. Sosiaalisen median eri sovellukset tarjoavat mainion kanavan kohdata erilaisia ihmisiä ja rakentaa omaa identiteettiä. Somessa on paljon hyvää, eikä vähiten tunnetaitojen kehittymisen kannalta, mitä lukeminenkin tutkitusti edistää sen yksinäisestä luonteestaan huolimatta. Lukeminen kuitenkin kehittää mielikuvitusta tehokkaammin kuin jatkuvan visuaalisen kuvavirran katselu, uskon. Väitän myös, että runsas lukeminen tekee enemmän hyvää ihmisen mielenterveydelle kuin runsas kännykän käyttö – olkoonkin, että jälkimmäinen saattaa ennemmin olla seuraus kuin syy henkiselle väsymykselle.

Ensi viikolla koulut avaavat jälleen ovensa. Tavoitteena pienimmille koululaisille on oppia toimimaan ryhmässä, olemaan mukava kaveri ja hankkia lukutaidon alkeet. Nopea tiedonvälitys on vienyt tilaa lukemiselta, hitailta juonenkäänteiltä ja syventymiseltä. Siinä on haastetta opettajille ja vanhemmille.

Älylaitteet ovat haastaneet lukemisen. Uskon, että se vaikuttaa syvällisemmin ajatteluumme ja kulttuuriimme kuin vielä ymmärrämme.

Kouluissa suoritettava lukudiplomi on erinomainen idea. Pienen kilvoittelun kautta lukeminen voi alkaakin innostaa. Eräs isä kertoi somessa antavansa lapselleen peliaikaa yhä paljon kuin tämä kulutti aikaa lukemiseen. Loistava idea: näppärä kannustinmalli oli auttanut lasta innostumaan lukuharrastuksesta. Toinen hyvä keino on äänikirjojen kuuntelu. Äänikirjan voi hyvin laittaa toimittamaan sijaisen virkaa iltasadun aikaan.

Tarinoiden avulla opimme tuntemaan myötätuntoa ja tunnistamaan oman kulttuuriperintömme. Tunnen jonkinlaista haikeutta seuratessani teini-ikäisten viestintää, jossa pohjoisamerikkalaisesta kulttuurista tutut eleet ja sanonnat ovat arkipäivää. Emojit ja GIF-viestit tarjoavat keinoja osoittaa hyvää huumorintajua tai hoitaa letkeästi sellaiset tilanteet, joissa perisuomalaiseen tapaan on halki vuosisatojen haettu sopivia sanoja kieli kankeana. Hyvähän se kai on.

Käsitteellinen ajattelu ja jopa tunteiden ilmaisu nojaa kuitenkin hyvään oman äidinkielen hallintaan. Sitä lukeminen tukee erinomaisella tavalla.

Kirjoittaja on Kymen Sanomien päätoimittaja

heidi.ekdahl@kymensanomat.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka