Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pääkirjoitus: Eskaritkin uimakouluun

Kuuma kesä on saanut suomalaiset viettämään aikaa vesillä ja rannoilla. Ikävä kyllä tämä kasvattaa myös hukkumisen riskiä.

Suomessa kuolee vuosittain keskimäärin toistasataa ihmistä hukkumalla. Tänä vuonna alkuvuosi oli tässä suhteessa verrattain hyvä, mutta kesäkuussa tilanne synkkeni selvästi vaikkapa viime vuoteen verrattuna.

Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä. Suomessa lapset ja vanhukset ovat kuitenkin erityisiä riskiryhmiä. Hukkuminen on myös sukupuolittunutta, sillä neljä viidestä hukkuneesta on miehiä.

Hyvä uimataito suojelee hukkumiselta. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto onkin huolissaan koulujen uimaopetuksesta. Liiton mukaan osassa kunnista uimaopetuksen määrä on hyvin vähäistä tai sitä ei ole annettu lainkaan.

Ilmiö on havaittu jo aiemmin, mutta korona-aika rajoituksineen on kärjistänyt eroja entisestään. Koulujen uimaopetuksen lisäksi korona on vaikeuttanut myös vapaa-ajalla tapahtuvaa uimisen opettelua, kun uimahallien ovet ovat olleet yleisöltä suljettuina.

Järjestö vetoaakin kuntien päättäjiin, jotta syksyn budjettineuvotteluissa asiaan varattaisiin riittävästi varoja.

Teoriassa asia toki on kunnossa. Peruskoulun opetussuunnitelmassa todetaan, että uinti ja vesiliikunta kuuluvat liikunnan opetukseen kaikilla luokka-asteilla. Jokaisen lapsen pitäisi siis oppia peruskoulussa uimaan, pelastautumaan ja myös pelastamaan toisia vedestä.

Yksi selvä ero kuntien välillä näkyy esikoululaisten eli 5–6-vuotiaiden uimaopetuksessa. Monissa kunnissa eskarit käyvät uimassa ja uimakouluissa säännönmukaisesti. Kaikissa kuitenkaan eivät. Tässä olisi konkreettinen kohta parantaa.

Uimataidon "tarttumisen" kannalta eskarit ovat hyvässä iässä. Samalla juuri tuossa iässä myös riskit kasvavat ja taidolle on tarvetta.

Timo Laitakari

timo.laitakari@kaakonviestinta.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka