Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lukijalta: Suun terveydenhuollon hoitovelka on purkautumassa – Samaan aikaan yhä useampi ammattilainen hakeutuu toiselle alalle

Koronaepidemia on kasvattanut THL:n laskelmien mukaan suun terveydenhuollon hoitovelan jo 1,3 miljoonaan potilaskäyntiin.

Suurin suunterveyden hoitovelka on alueille, joilla koronatilanne on ollut hankalin sekä paikkakunnilla, jossa suun terveydenhoidon ammattilaisia siirrettiin koronatehtäviin, esimerkiksi näytteenottoon raja-asemille, satamiin ja lentokentälle.

Todellisuudessa hoitovelka on tätäkin suurempi, sillä luvussa eivät näy ne ihmiset, joilla on suussaan hoidontarvetta, mutta jotka eivät ole toistaiseksi hakeutuneet hoitoon. Rokotussuojan lisääntyessä myös tämä piilevä hoitovelka tulee lisäämään suun terveydenhoidon paineita.

Viivästyneen hoitoon hakeutumisen tai pääsyn vuoksi suun sairaudet ovat monella potilaalla edenneet, ja näin lisääntyy jatkossa vaativampien hoitojen tarve. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat suurimmassa vaarassa myös suusairauksien pahenemiselle.

Suun infektioiden lisääntymisellä ja pahenemisella on suora yhteys moniin kroonisiin sairauksiin. Heikentynyt suun kunto vaikuttaa myös leikkausjonojen purkuun niitä hidastavasti; infektio suussa kun estää vaikkapa tekonivelleikkauksen.

THL:n arvion mukaan suun terveydenhuollon hoitovelan purkamiseen tarvitaan pahiten ruuhkautuneilla alueilla jopa kolmen vuoden työpanos. Tämä edellyttää suun terveydenhuollon henkilöstöresurssien pysymistä vähintään nykyisellä tasolla, joka sekin vaikuttaa kovin haastavalta.

Suun terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen on kovilla. Työstä on tullut yksipuolista temppujen tekemistä ja kokonaisvaltainen suun terveyden edistäminen on saanut väistyä korjaavan hoidon alta. Alalta siirrytään entistä useammin muille toimialoille ja koulutuksen keskeytysprosentit ovat kasvussa. Nämä hälyttävät tekijät ovat saaneet meidät, suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n, käynnistämään laajemman keskustelun työelämän ja alan koulutuksen sisällöistä ja haasteista. Krooninen työvoimapula vaivaa alaamme, niin julkisella kuin yksityissektorilla.

Joillain paikkakunnilla hoitovelan purkuun on keinoksi otettu myös hoitoaikojen lyhentäminen. Tilastojen valossa tämä saattaa vaikuttaa hetkellisesti myönteiseltä ratkaisulta, mutta varsinaisen suun terveydenhuollon ydinkysymykseen sillä ei ole myönteistä vaikutusta. Yksittäisen asiakkaan hoitokertojen määrä ja hoitojakson pituus kasvaa kohtuuttomasti, kun yksittäiset hoitokerrat lyhenevän pahimmillaan noin 20 minuutin pyrähdyksiksi.

Huomattavasti hoitokerran lyhentämistä tehokkaampi olisi ”kerralla kuntoon” -malli, jossa moniammatillisella suuhygienistin, hammashoitajan ja hammaslääkärin yhteistyöllä ja pidemmillä hoitokerroilla hoidettaisiin asiakkaan suu parhaimmillaan kuntoon yhden potilaskäynnin aikana.

Tämä toimintamalli vaatii sekä riittävästi moniammatillisia hoitotiimejä, työskentelyyn soveltuvia tiloja sekä työnjaon kehittämistä.

Kokonaisuutena suun terveydenhuollon hoitovelan purkaminen sekä alan veto- ja pitovoimaisuuden kehittäminen vaatii uusia ajatuksia ja toimintamalleja. Tarvitaan merkittäviä kansanterveydellisiä ratkaisuja, joihin päättäjien on panostettava niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Tulevat hyvinvointialueet ja kunnat ovat tulevaisuudessa paljon vartijoina.

Suun terveys on saatava osaksi kokonaisterveyttä ja sille on löydyttävä tekijät. Myös tulevaisuudessa. Nykyisillä arvoilla ja toimilla en usko näin tapahtuvan.

Seija-Sofia Käärmelahti

Puheenjohtaja, Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka